Koululaisilla hatarat metsätiedot
Koululaisten tiedot metsänhoidosta hatarat. Asia on taas ajankohtainen kesää kohti tiivistyvän Metsävisan myötä. Siinä 26 000 yläkoululaista kisaa metsätiedoista.
Sini Rantasen Itä-Suomen yliopistoon vuonna 2012 tekemän pro gradu -työn mukaan Metsävisaan osallistuvien koulujen oppilailla on metsäasiat ikätovereitaan paremmin hallussa.
Metsänhoidon perusteiden, vaihtoehtojen ja vaikutuksen oppiminen jo koulussa on entistä tärkeämpää, kun lakimuutokset lisäävät metsänomistajan vastuuta.
Gradutyössä selvisi myös, että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten tiedot metsänhoidosta ovat suurimmalla osalla korkeintaan tyydyttävät.
Yksi syy tiedonpuutteeseen on opetuksen vähäisyys. 40 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista on koko kouluaikanaan saanut metsänhoidon opetusta korkeintaan kaksi tuntia.
Osassa kouluista ei opeteta metsänhoitoa lainkaan, vaikka se kuuluu opetussuunnitelman tavoitteisiin.
Opetus on biologian opettajien vastuulla, mutta heidän omaan koulutukseensa ei kuulu lainkaan metsänhoitoa.
”Biologiassa on paljon asiaa opetettavana. Jos metsänhoidon asiat eivät ole opettajalle itselleen kovin tuttuja, ne voivat helposti jäädä pienemmälle painoarvolle opetuksessa”, Rantanen sanoo.
Opetuksessa korostuu metsäekologia, jota käsitellään laajasti.
Oppikirjoilla on suuri vaikutus siihen, mitä ja miten opettajat opettavat. Metsänhoitoa koskevaa tietoa on niissä vähän, ja siitäkin osa virheellistä.
”Uudet opetussuunnitelmat ovat työn alla. Minusta niissä pitäisi määritellä tarkemmin, mitä metsänhoidon opetus peruskouluissa tarkoittaa. Sitä kautta metsänhoitotietoa voisi tulla lisää oppikirjoihin”, Rantanen pohtii.
KRISTA KIMMO/
Forest.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
