Tuontienergiantilalle kotimaista
Suomen valtion velka kasvaa edelleen vauhdilla. Huolimatta verojen korotuksista ja menoleikkauksista näyttää velkaantumisen kasvun taittaminen olevan nykyiselle hallitukselle liian kova tavoite.
Velka kasvaa, koska kansantalous ei kasva eikä vienti vedä. Nopeita keinoja kehityksen kääntämiseen on vähän, vaikka talouskasvu on Euroopassakin viimein heräämässä.
Nykyisessä taloustilanteessa pitää kääntää kaikki kivet ja erityisesti kannot kehityksen suunnan muuttamiseksi.
Energia-alan kärkitutkijoista koostuva professorityöryhmä julkisti viime viikolla Kasvua ja työllisyyttä uudelle energiapolitiikalla -raportin. Työryhmän mukaan energia-alalta on mahdollista löytää nopeasti apua Suomen talousahdinkoon (MT 28.2.).
Professorien esitys olisi toteutuessaan todellinen monikärkiohjus Suomen nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tuontienergian korvaaminen kotimaisilla vaihtoehdoilla vähentäisi vaihtotaseen alijäämää rajusti. Professoreiden mukaan tuontienergiasta voitaisiin luopua vuoteen 2050 mennessä kokonaan.
Vuonna 2012 Suomeen tuotiin energiaa 8,5 miljardilla eurolla. Summa on samaa kokoluokkaa kuin paljon puhuttu julkisen talouden kestävyysvaje eli lisävelkaantuminen vuodessa.
Raportin mukaan energiaratkaisujen kotimaisuus vaikuttaa suoraan työllisyyteen ja kasvuun, vaihtotaseeseen, energiateknologian vientiin ja yritysten kilpailukykyyn. Työryhmän laskelmien mukaan oikealla energiapolitiikalla on luotavissa vuoteen 2020 mennessä 30 000 ja vuoteen 2050 mennessä jopa 90 000 uutta työpaikkaa.
Kotimaisen energian lisääminen on täysin mahdollista eikä se vaadi edes suurta poliittista linjanmuutosta. Raportin esitelleen Aalto-yliopiston ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professorin Raimo Lovion mukaan energiapolitiikka on menossa oikeaan suuntaan, mutta liian hitaasti.
Lovion mielestä energiapolitiikassa pitäisi osaoptimoinnin sijaan tarkastella suurta linjaa kansakunnan kokonaisedun kannalta. Tässä suhteessa onkin paljon parantamisen varaa. Kotimainen energia mielletään liian usein vain metsäpolitiikaksi, vaikka kyse on myös ainakin energia-, ilmasto-, talous-, teollisuus- ja työllisyyspolitiikasta.
Energiainvestoinnit ovat kalliita ja ne vaativat tuekseen pitkäjänteistä ja muuttuviin olosuhteisiin reagoivaa politiikkaa. Sitä ei tällä hetkellä ole. Hyviä tavoitteita on kirjattu muun muassa nykyisen hallituksen strategioihin, mutta todellisuus kulkee eri suuntaan.
Puun ja turpeen energiakäytön lisääminen tai pitäminen edes nykytasollaan on kohdannut ennakoimattomia ongelmia.
Talousvaikeuksissa kärvistelevässä Euroopassa päästöoikeuksien hinnat ovat romahtaneet. Lisäksi liuskekaasun ja -öljyn käytön lisääntyminen ovat romahduttaneet kivihiilen hinnan. Näiden muutosten seurauksena kivihiilen käyttö on syrjäyttänyt puun ja turpeen käyttöä parin viime vuoden aikana myös Suomen sisämaassa sijaitsevissa voimaloissa.
Vapo ilmoitti runsas viikko sitten luopuvansa Kemiin suunnittelemastaan biodieselhankkeesta. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynyn mukaan viimeinen niitti hankkeelle oli tammikuussa EU:n komission julkaisema ilmasto- ja energiastrategia. Siinä ei ollut sitovia rajoja liikennepolttoaineiden bio-osuudelle.
Tilapäisistä vastoinkäymisistä huolimatta biotalous on maailman energiatuotannossa tulevaisuuden megatrendi. Suomella on kaikki mahdollisuudet olla alan edelläkävijä. Se ei onnistu, ellei kotimarkkinoita hoideta ensin kuntoon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
