Taistelu lämpenemistä vastaan käydääntropiikin metsissä ilmasto muuttuu
Trooppisten metsien kato aiheuttaa jopa 15 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Määrä vastaa liikenteen päästöjä.
Professori Markku Kanninen Helsingin yliopistosta katsoo, että kansainväliset ponnistelut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitäisi suunnata juuri metsäkadosta kärsiviin maihin.
Kanninen puhui aiheesta keskiviikkona Metsätieteen päivässä Helsingissä.
FAO:n tilastojen mukaan maailman metsät häviävät noin kymmenen miljoonan hehtaarin vuosivauhdilla.
Ongelmalistan kärjessä ovat Brasilia ja Indonesia, jotka aiheuttavat 60 prosenttia trooppisten maiden kasvihuonekaasupäästöistä.
Mittaluokasta kertoo jotakin se, että Indonesian soiden tulipaloista syöksyy vuosittain ilmakehään neljä kertaa enemmän hiilidioksidia kuin koko Suomesta.
Päästövähennyksiin sitovaan Kioton pöytäkirjaan liittyneet maat, eli valtaosa länsimaista, aiheuttavat vain 15 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Siksikin olisi kustannustehokasta pyrkiä ratkaisemaan kehitysmaiden päästöongelmat.
Tropiikissa metsiä hävitetään muun maankäytön tieltä. Valtaosa raivataan pelloiksi, jotta ruokaa voidaan tuottaa maailman kasvavalle väestölle.
Korruption mahdollistavat omistusolosuhteet vauhdittavat metsäkatoa.
Kannisen mukaan metsien tuhoaminen on pysähtynyt maissa, joissa metsänomistus on siirretty yksityisille ihmisille.
Pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsät kattavat kymmeneksen maapallon metsistä. Niihin on sitoutunut lähes puolet maapallon ekosysteemien hiilestä.
Valtavan hiilivaraston takia metsien käytön suunnittelu on ilmastonmuutoksen kannalta tärkeää. Väärillä toimenpiteillä nielut voivat muuttua päästölähteiksi.
Emeritusprofessori Seppo Kellomäki Itä-Suomen yliopistosta on huolissaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta havumetsiin. Suomessa vuoden keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä jopa 6–8 astetta ja sadanta lisääntyä kymmeniä prosentteja.
Äkillinen muutos vaikuttaa metsien uudistumiseen, kasvuun ja kehitykseen eli koko metsätalouden toimintaedellytyksiin.
Tutkijoilla on kova kiire selvittää, miten metsien hoitoa tulisi kehittää, jotta metsät kestäisivät muutoksen. Vaarana on, että kasvitaudit ja myrskytuhot lisääntyvät ja korjuuolosuhteet vaikeutuvat. Toisaalta ilmaston lämpeneminen todennäköisesti lisää puuston kasvua.
Kellomäen mukaan tutkittavana on vielä monta seikkaa: onko metsäenergian käyttö hiilineutraalia tai voidaanko siten jopa vähentää päästöjä.
Tärkeintä olisi ensiksi hahmottaa, millaiseen ilmastoon metsät ylipäätään joutuvat sopeutumaan.
KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
