Suomalainen ei vaivaa päätään korkojen nousulla – Vain joka kymmenes on saanut harmaita hiuksia pelätessään korkotason kohoamista
Kuluttajat ennakoivat, että korot ovat nykyistä korkeammalla tasolla 3–10 vuoden kuluttua.
Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo tiedotteessa, että valtaosa suomalaisten asuntolainoista on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin. Kuva: LEHTIKUVA / MESUT TURANKorkojen nousu ei pelota suomalaisia, ilmenee Danske Bankin kotitalouskatsauksesta. Suomalaisista vain joka kymmenes (11 %) on suuressa määrin huolissaan siitä, että korot nousevat vuoden sisällä.
Pienessä määrin huolissaan on 36 prosenttia asuntolainaa maksavista henkilöistä. 29 prosenttia kyselyyn vastanneista ei ole lainkaan huolissaan.
"Valtaosa suomalaisten asuntolainoista on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin, jolloin korkotason muutokset näkyvät nopeasti kukkarossa. Suomalaisten kotitalouksien kulutus reagoikin jatkossa herkästi korkotason muutoksiin2, varoittaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist tiedotteessa.
Danske Bankin oman ennusteen mukaan korot ovat nousemassa hitaasti.
"Todennäköistä on, että historiallisesti matala korkotaso vallitsee vielä pitkään, vaikka suunta olisikin ylöspäin", Appelqvist sanoo.
Suomalaiset ovat kyselyn mukaan samaa mieltä. Kuluttajat ennakoivat, että korot ovat nykyistä korkeammalla tasolla 3–10 vuoden kuluttua.
Danske Bank tutki kuluttajien käyttäytymistä yhden, kolmen ja kymmenen vuoden aikajänteellä.
Lyhyisiin korkoihin, euriboreihin, vaikuttaa Euroopan keskuspankin ohjauskorko, joka on ollut pitkään nollassa.
EKP on viestittänyt nostavansa ohjauskorkoa ensi syksynä. Viime aikojen heikentynyt talouskehitys euroalueella on kuitenkin lisännyt arveluja, että ohjauskoron nosto siirtyy pitemmälle eteenpäin.
"Jo vuosia talousennustajat ovat povanneet, että korot lähtevät nousuun, mutta määräajan lähestyessä maaliviivaa siirretään aina eteenpäin, kun suhdannekehitys latistuu tai muusta syystä inflaatio on heikkoa2, Appelqvist arvioi.
Vaikka kuluttajat eivät ole huolissaan korkojen noususta, yli puolet heistä on varautunut korkotason kohoamiseen. Neljännes asuntovelallisista on säästänyt puskuria korkojen nousun varalle. Viidennes on ottanut kiinteäkorkoisen lainan tai korkoputken.
Kaksitoista prosenttia on maksanut asuntolainaa sovittua nopeammin. 24 prosenttia velallisista kertoo, ettei heidän tarvitse suojautua, koska laina on niin pieni.
Kysely tehtiin verkossa joulukuun lopussa ja tammikuun alussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
