Vesipula ajaa viljelijät vaikeuksiin

Traktori nostatti sakean pölypilven, kun viljelijä muokkasi peltojaan toukokuussa Yhdysvaltain Kaliforniassa lähellä Stocktonia. Kalifornian osavaltiota koettelee ennätysmäinen kuivuus, jonka vuoksi keinokastelua on rajoitettu. Esimerkiksi Stocktonin alueella osa viljelijöistä pitää kiinni vesioikeuksistaan ja pumppaa joesta vettä pelloilleen kiellosta huolimatta. Rich Pedroncelli/AP Photo/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkisto

Kuivuus tuntuu Suomessa etäiseltä. Tämän kesän jäljiltä moni lienee valmis lähettämään suomalaisia sadepilviä maailmalle vaikka kehitysapuna.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmastonmuutos keskimäärin kasvattaakin maapallon sademääriä.

Monia tärkeitä maatalousalueita uhkaa kuitenkin entistä pahempi vesipula kuivien kausien ja veden laatua heikentävien tulvien yleistyessä.

Rikkana rokassa on vesivarojen ylikäyttö, jota vähäiset sateet ruokkivat.

Hupenevat pohjavesivarannot ovat riesana esimerkiksi Pohjois-Kiinan ja Yhdysvaltojen keskilännen vilja-aitoissa.

Yhdysvaltojen tärkeää maatalousosavaltiota, Kaliforniaa, koettelee kuivuus jo neljättä vuotta.

Osalla tiloista vedenkäyttöä on toistaiseksi rajoitettu sakon uhalla. Maidon hinta nousi alueella viime vuonna hetkeksi ennätyslukemiin vesipulan vuoksi.

Alhaisen sadannan on arvioitu aiheuttaneen maataloudelle 2,7 miljardin dollarin menetykset.

Kesannolle jätetyn peltomaan osuus kasvoi 32 prosenttia viime vuodesta.

Kaliforniassa odotetaan El Ninõ -sääilmiön voimistumista. Sen eräs tunnettu vaikutus on sateiden lisääntyminen Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

Toimet veden säästämiseksi ovat olleet toistaiseksi riittämättömiä. Vettä aiotaan seuraavaksi hankkia israelilaisten avustuksella – merestä.

Tänä syksynä Kalifornian San Diegossa avataan läntisen pallonpuoliskon suurin suolanpoistolaitos, jonka avulla merivedestä saadaan juomakelpoista vettä.

Hanke on kohdannut myös vastustusta, sillä prosessi kuluttaa paljon energiaa ja epäilijöiden mukaan voi vaurioittaa merten ekosysteemejä.

Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ilmastonmuutos on lisännyt kuivuusjaksojen todennäköisyyttä Kaliforniassa.

Viimeisen 20 vuoden aikana Kaliforniassa on ollut kuusi kuivuusvuotta, kun taas niitä edeltäneen 98 vuoden (1896–1994) vuoden aikana kuivuusjaksoja oli 14.

Yhdysvaltojen maataloudessa keinokastelulla on merkittävä rooli.

Pohjavesivarannot ovat pelastaneet silloin, kun sateet pettävät. Näin ei ole välttämättä kauaa Kansasissa, yhdessä Yhdysvaltain tuottavimmista maatalousalueista.

Kansasilaiset ottavat kasteluvetensä pääosin pohjavesivarannosta nimeltä Ogallala.

Yhdysvaltojen tärkein pohjavesialue levittäytyy kahdeksan osavaltion alueelle ja tuottaa 30 prosenttia maan kasteluvedestä.

Kansasin keinokastelusta riippuvainen maatalous tarvitsee Ogallalaa, mutta samalla sen pitäisi hillitä veden käyttöä: Vuosikymmenessä Ogallalan pinta on pudonnut paikoin lähes viisi metriä.

Veden käyttöä koetetaan hillitä esimerkiksi tihkukastelulla ja Monsanton Droughtgard-hybridimaissin kaltaisilla kuivia olosuhteita sietävillä lajikkeilla.

Vaikka maataloustuotteiden tuonti maahan kasvaa, Kiina on edelleen maatalouden suurvalta: maailman suurin sianlihan- ja riisintuottaja kuluttaa paljon vettä.

Viljelykelpoisesta maasta puolet keinokastellaan.

Kiinan haasteena on, että 81 prosenttia sen vesivarannoista sijaitsee maan eteläosassa, mutta suurin osa viljelykelpoisesta maasta pohjoisessa.

Pohjois-Kiinan pohjavesivarantoja käytetään nopeammin kuin ne täyttyvät.

Ongelmana on myös veden laatu: neljännes pohjavedestä on saastunut käyttökelvottomaksi.

Kiinan pohjoisosissa ihmisillä on käytössään henkeä kohden alle puolet siitä vesimäärästä, mitä vesivaroiltaan niukassa Egyptissä.

Alkuvuodesta Intiaa koetellut lämpöaalto taittui monsuunisateiden alettua. Ongelma kuitenkin kytee viljelijöiden jalkojen alla. Pohjois-Intiassa käytetyt pohjavesivarannot kuuluvat maailman ylikäytetyimpiin.

Intia on maailman suurin maidontuottajamaa, jossa mietitään jatkuvasti keinoja vesipulan aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi.

Yksi mahdollinen keino ovat kuivuutta sietävät kääpiölehmät.

Rehun hinta nousi edellisen lämpöaallon myötä, mikä iski maidontuottajiin Anantapurin alueella Etelä–Keralassa.

”Ensimmäistä kertaa viljelijät myyvät kilpaa karjaansa rehun ja veden puutteen vuoksi – ennätyksellisen halvalla”, kertoo

uutistoimisto Reutersin haastattelema antanapurilainen karjanvälittäjä Ananthakrishnan Kannappan.

Ryhmä intialaisia tutkijoita yrittää nyt lisätä kahden paikallisen rodun, Vechurin ja Kasargodin, käyttöä. Nämä kääpiölehmiksi nimitetyt naudat sietävät risteytysrotuja paremmin kuumuutta.

Keralan 2,3 miljoonasta naudasta vain 6,5 prosenttia on kääpiörotuja.

Yksi ongelma on hinta: kääpiönauta maksaa saman verran kuin risteytysrotu, joka tuottaa terveenä saman verran maitoa kuin neljä kääpiölehmää.

Hupenevat vesivarat eivät toistaiseksi näy maailman satotasoissa: FAO:n arvion mukaan viime vuonna viljoista korjattiin ennätyssuuri sato, 2,5 miljardia tonnia.

Tuulikki Viilo

Aiheesta lisää sivulla 8:

Kuumuus ja kuivuus alentavat

EU:n viljasatoennusteita

Avaa artikkelin PDF