Reiluutta tulonjakoon
Tuore EU-vertailu kertoo suomalaisen maatilan kannattavuuden olevan unionin heikoimpia, kun mittarina käytetään kannattavuuskerrointa.
Vain seitsemässä EU-maassa 27:stä maataloustuotanto kannatti Suomea huonommin. Kannattavinta maatalous oli Unkarissa. Seuraavina olivat Tshekki, Baltian maat ja Ranska. Suomi jäi EU:n keskiarvon alapuolelle lähes kaikissa tuotantosuunnissa (MT 11.6.).
Kannattavuuskertoimeen vaikuttaa kunkin maan yleinen palkka- ja korkotaso. Yleinen palkkakehitys Suomessa on 2000-luvulla ollut ripeää ja ostovoima kehittynyt jopa muuta euroaluetta nopeammin. Sen sijaan viljelijöiden tulot ovat polkeneet paikallaan tai laskeneet.
Sama kehitys näkyy esimerkiksi lihakaupassa, missä 2000-luvun palkkaratkaisut ovat nostaneet myyntihintoja EU:n keskiarvoa nopeammin.
MTT:n, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Pellervon taloustutkimus PTT:n selvityksen mukaan kaupan osuus lihan hinnasta kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä ja teollisuuden liki prosenttiyksikön mutta tuottajan osuus laski vajaan puoli prosenttiyksikköä vuosina 2008–2012.
Kauppa on parhaiten kyennyt siirtämään kohonneet kustannuksensa myyntihintoihin. Ruokakauppa onkin ollut tuottoisaa toimintaa, mikä on näkynyt yhä hulppeampien ruokamarkettien rakennusintona.
Jos kotimaista ruokaa halutaan kaupan tiskille ja ruokahuoltoa turvattua myös tulevaisuudessa, tuottaja tarvitsee nykyistä paremman neuvotteluaseman ketjussa ja reilumman osan tuotoista.
Suomalaisen maataloustuotannon säilyminen on viime kädessä koko ketjun etu ja elinehto myös kotimaiselle kaupalle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
