Kansallispukujen kirjonta ontaidokasta
Kansallispuvuissa käytettäviä hienoja kirjontoja on parhaillaan nähtävillä Suomen Käsityön museossa Jyväskylässä. Esillä on Suomen kansallispukuneuvoston mallipukukokoelmaan kuuluvien kansallispukujen eri vaatekappaleita ja päähineitä.
Kansallispuvuissa koristeluun on käytetty sekä erilaisia reikäompeleita että monenlaisia pistokirjontoja.
Kirjonnoilla on hauskoja nimiä, kuten kärpäset ja linnunsilmät, joista myös näyttelykokonaisuus on saanut nimensä.
Suomalaiset kansallispuvut jaotellaan usein kahteen päätyyppiin eli länsisuomalaisiin ja karjalaisiin pukuihin.
Länsisuomalaisissa puvuissa heijastuu läntisen Euroopan pukukulttuuri ja karjalaisissa puvuissa on itäisen pukukulttuurin vaikutusta.
Eroja on myös kirjontatavoissa, värien käytössä ja kirjontojen runsaudessa. Länsi-Suomessa kirjonta on usein tehty valkoisella langalla valkoiselle kankaalle, Karjalassa kirjonta on värikkäämpää ja monipuolisempaa.
Pääasiassa juhlapuvut ja niiden kirjonnat tehtiin itse, omista raaka-aineista alkaen.
Joitain erikoisosaamista vaativia tuotteita teetettiin käsityöläisillä, kuten sepän-, suutarin- ja kultasepäntyöt. Myös erityisen vaativat koristelut, kuten tykkimyssyjen silkkikirjonnat, saatettiin teettää niiden valmistuksen parhaiten taitavilla tekijöillä.
Kansallispuvuissa naisten paidat ovat valkeita ja pitkiä. Niiden yläosa eli yliset valmistetaan hienolaatuisesta aivinasta ja alaosa karkeammasta rohdinpellavasta. Paita saattaa olla myös lyhyt ylispaita.
Paidoissa koristeltavia kohtia ovat rannekkeet, olkalaput, kaulus ja etuhalkio. Länsi-Suomessa kirjonnat ovat erilaisia reikäommelraitoja, verkkomaista ronkkausta, tikkipistorivejä ja nirkkoreunoja. Jonkin verran käytetään myös punaisella pellava- tai puuvillalangalla ommeltuja laaka- ja ketjupistoja.
Länsisuomalainen naisen puvun päähine on tykkimyssy. Sen paperipohja päällystetään silkkikankaalla. Kangas voi olla kirjomaton tai runsaasti ketjupistokirjonnalla tai metallilangoin ja -paljetein koristettu.
Tykkimyssyyn kuuluu erillinen, muotoon tärkätty tykkipitsi. Se voi olla nyplätty tai eri tavoin harsolle tai tyllille kirjottu pitsi.
Länsisuomalaisiin pukuihin kuuluu usein myös nauhaan kiinnitetty vyötasku. Taskut saatettiin kirjoa värikkäin villalangoin.
Etenkin karjalaisiin pukuihin kuuluva valkoinen, pellavainen nästyyki eli käsiliina koristeltiin usein värikkäin kirjonnoin ja hapsutuksin.
Karjalaisten äyrämöispukujen naisten paidat ovat näyttävästi kirjottuja rekkopaitoja. Niiden kaulus, rekko eli etumus ja usein myös rannekkeet ovat värikkäin villalangoin kirjottuja.
Karjalaisiin pukuihin kuuluivat päällysvaatteina villaiset, käsinkudotusta sarasta valmistetut sarkaviitat.
Naisten sarkaviitat koristettiin usein runsain ja värikkäin kirjonnoin. Kirjonnat sijoittuvat viitan etumukseen, hihansuihin ja sivukiilojen kärkivahvistuksiin. Miesten viitoissa koristelu on niukempaa.
Karjalaisissa naisten kesäisissä päällysvaatteissa, kostuleissa, etureunat ja kaulus on kirjottu täyteen. Kirjontalangat ovat pääasiassa värikkäitä villalankoja.
Karjalaisissa puvuissa myös esiliina on runsaasti koristeltu. Nyplätyt nyytinkipitsit sekä erilaiset kirjonta- ja revinnäisraidat koristavat vaaleita kesäesiliinoja.
Talviesiliinat ovat punasävyisiä ja niiden helmaosaa koristavat erilaiset ostonauhat, verkakaitaleet, kirjotut alueet sekä usein vielä helmassa erilaiset hapsutukset.
Miesten puvuissa koristelu keskittyi lähinnä paitoihin, polvihousuihin ja sarkaviittoihin. Koristelut ovat suuritöisiä, mutta yleensä määrältään vähäisempiä kuin naisten puvuissa.
Miesten paidat ovat usein taidokkain kirjonnoin koristettuja. Paidat ovat valkoisia pellavapaitoja ja ne kirjotaan lähinnä valkoisella pellavalangalla. Kirjontana ovat erilaiset reikäommelraidat, ronkkaus, ketjupistokoristelut ja tikkipistorivit. Koristelut keskittyvät rannekkeisiin, olkalappuihin ja etuhalkion alueelle.
Länsisuomalaiseen miehen pukuun kuuluvat säämiskähousut koristellaan erilaisin koho-ompelein. Kirjontaa on lahkeensuissa, etuluukussa ja sivusaumoissa.
Karjalaisen miehenpuvun sarkaiset polvihousut ja sarkaviitat koristellaan värillisellä villalankakirjonnalla. Kirjontaa on housujen etuluukussa ja lahkeensuhalkioissa sekä sarkaviitassa lähinnä etureunojen alueilla.
MAIKKI KULMALA
Kärpäset ja linnunsilmät –
Kansanomaista kirjontaa -näyttely Suomen käsityön museossa
Jyväskylässä 3.2. asti.
Karjalaisissa puvuissa myös esiliina on runsaasti koristeltu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
