Pienikin yritys voi viedä ulkomaille
KÖLN, SAKSA (MT)
Kotimaa voi olla liian pieni markkina-alue pienellekin ruokayritykselle. Yksi sellainen on vampulalainen Finnish Plant, jonka tuote on vaaleanpunainen ruusun terälehtihillo.
”Tuote on niin erikoinen, että Suomen markkinat eivät riitä. Ruusun maku on vielä vieras Suomessa”, Finnish Plantin yrittäjä Tuuli Kotaja sanoo.
Etelä-Euroopassa maku on tutumpi, sillä ruusua on käytetty ruokana kauan.
Hillo on myös kallista ruokakauppaan mutta sopii laadukkaaseen herkkuhyllyyn. Niitä ei vain kovin paljon Suomessa ole.
”120 gramman purkki maksaa 6,5–10 euroa ja hillo on käsintehtyä. Pyrimme esille juustojen kanssa, sillä hillohyllyssä hukumme muiden tuotteiden sekaan.”
Vaikka terälehtiä kasvaa vain kuudella hehtaarilla, riittää kapasiteettia lisätä tuotantoa vientiä varten.
Siksi Kotaja esittelee hilloa Kölnissä ammattilaisille tarkoitetuilla Anuga-messuilla.
Täällä liikkuu vähittäiskauppojen ja maahantuojien tukkuostajia, jotka voivat ostaa pienen yrityksen koko tuotannon.
Suomi on jättänyt väliin suuria ruuan kuluttajamessuja, kuten Berliinin Grüne Wochen. Myös Milanon maailmannäyttely jäi väliin, vaikka siellä ruoka on pääteema.
Suomen osastosta vastaava Finpro onkin valinnut ammattimessut viennin lisäämisen kärjeksi.
”Kuluttajamessuille kannattaa mennä vasta, kun tuotteita saa kaupasta. Täällä yritetään päästä hyllylle”, Food from Finland -ohjelman ohjelmapäällikkö Annaleena Soult sanoo.
Perustelu kertoo, ettei hyllyillä vielä laajassa mitassa olla.
”Toivottavasti vuoden päästä ollaan tilanteessa, että kuluttajamessuille kannattaa mennä”, Soult sanoo.
Soult kannustaa pieniä yrityksiä ulkomaille.
”Suomalaisista pk-yrityksistä 12–13 prosenttia tekee ulkomaankauppaa. Keskimäärin Euroopassa määrä on vähintään 20 prosenttia.”
Täällä Finpron Food From Finland -ohjelma auttaa pienyrityksiä, mutta se edistää suurempiakin vientihankkeita. Esimerkiksi yksi henkilö on palkattu etsimään yhteyksiä kiinalaisiin ruuan verkkokauppoihin.
Sellainenkin löytyy Anuga-messuilta. JD.com hallitsee yli puolta Kiinan verkkokaupasta ja etsii messuilta länsimaisia tuotteita.
Jos tuotteen saa sinne, löytyy Kiinasta 3 210 noutopaikkaa, johon yritys voi tavaran toimittaa.
Listalla on tällä hetkellä yksi suomalainen tuote: Finlandia vodka.
”Sille ei ole paljon kysyntää. Kiinalaiset juovat mieluummin venäläistä vodkaa”, messuosaston johtaja Jaff Tian sanoo.
Finpron peli Kiinaan on jo auki. Viime tammikuun vientimatka on poikinut useita uusia sopimuksia kauran, alkoholin, välipalatuotteiden ja puurovalmisteiden viennistä. Sianlihan vientilupaa odotetaan vielä.
Finpro oli myös mukana viime toukokuussa Amsterdamissa private label -messuilla. Espanjassa käytiin pari viikkoa sitten tapaamassa ostajia kauratuotteiden kanssa. Kaikkiaan kansainvälisiä ostaja- ja mediatapahtumia on tänä vuonna yli 30.
”Lisäksi on todettu, että marjatuotteille on kysyntää, yrityksiä on paljon ja tuotteet ovat innovatiivisia”, Soult sanoo.
”Muutama kauppa on tehty ja kontakteja on jo yli sata”, tiivistää lähdevesiyritys Finn Springin myyntipäällikkö Petteri Laiti messujen annin.
Ammattimessuilla ei napeilla pelata.
”Puhutaan konttikaupasta. Konttiin mahtuu 40 eurolavaa”, Laiti kommentoi kauppojen mittakaavaa.
Finn Spring haluaa laajentaa ulkomailla. Uusi tuote palkittiin syyskuussa Lontoossa pakkaussuunnittelun kilpailussa. Sillä pullolla yritys yrittää murtautua Euroopan kilpailuille vesimarkkinoille.
Keskipohjalainen vesi kiinnostaa, koska siinä ei ole kivennäisiä.
”Se on pehmeää ja sitä on helppo juoda.”
Yksi keskeinen keino edistää vientiä on Suomessa edelleen lähes käyttämättä.
Euroopan komissio nosti maatalouden markkinointirahoja 30 miljoonalla eurolla osana 500 miljoonan euron kriisitukea.
Ensi vuonna EU voi tukea vientikampanjoita 111 miljoonalla eurolla.
Suomesta vain ei tahdo hakemuksia löytyä. Yritykset eivät voi yksin hakea tukea, vaan tuen ehtona on yhteistyö.
Tukea voivat hakea myös yhdistykset, mutta ne ovat usein liian pieniä. Hankkeen omavastuuosuuteen ei ole varaa.
Hallitusohjelman tavoitteena on kasvattaa ruuan vientiä. Viime vuoden luvuista ollaan kuitenkin selvästi jäljessä.
Aimo Vainio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
