perjantaivieras Kunnanvaltuustontoimintatavat
Kun tuore kunnanvaltuutettu valitaan valtuustoon, hän saattaa pettyä. Varsinkin, jos hänellä ei satu olemaan aiempaa kokemusta esimerkiksi lautakuntatyöskentelystä. Tulee tunne, että eihän tässä voi vaikuttaa. Kaikki on valmista ja lopuistakin päättävät ryhmänjohtajat, nuo kokeneemmat kuntapäättäjät. Valtuuston työskentelyn pitäisi olla kehittyneempää kuin ”Keskustelu alkaa – keskustelu päättyy. Ehdotus on hyväksytty listan mukaan.” Kopkop.
Valtuusto nimittäin päättää kokouksissaan hyvin valmistelluista asioista. Asiaa on valmistellut viranhaltija, johtoryhmä, lautakunta, kunnanhallitus ja siitä on saanut kysellä valtuustoinfossa.
Jokaisen kunnan ja kaupungin valtuusto pitää seminaareja. Niissä kuullaan teemoitettuja alustuksia ja tehdään ryhmätöitä sekaryhmissä tai poliittisissa ryhmissä. Tärkeää on, että tällaisten aivomyrskyjen tuotokset dokumentoidaan ja jalostetaan tulevien päätösten pohjaksi. Seminaarissa jokainen pääsee puhumaan ja voi vaikuttaa.
Kunnanvaltuusto voi myös pitää iltakoulun, esimerkiksi valtuustoinfon yhteydessä. Siis otetaan joku edessä oleva haasteellinen asia, esitetään sen faktat ja keskustellaan puheenvuoroin niin kauan kuin keskusteluttaa. Tämä keskustelu on ohjenuora kunnanhallitukselle.
Kun jokainen kunta tekee valtuustokausittain strategiaa, voidaan strategian teon vaiheisiin rakentaa niin sanotut kurkistusikkunat, jossa valtuusto pääsee käynnistysvaiheen jälkeen kahdesti kommentoimaan varsinaisen strategiaryhmän tuotoksia. Usein on eduksi, että näitä strategiakeskusteluja ohjaa joku ulkopuolinen strategiatyön ammattilainen.
Kunta antaa lausuntoja erilaisista asioista. Ihan
mahdollista on, että nämä lausunnot käsitellään sähköisesti. Silloin valtuustoryhmän puheenjohtaja kokoaa ryhmänsä kannan tekstimuotoon. Yhtä hyvin voidaan tehdä suoria nettikyselyjä, joihin jokainen valtuutettu vastaa.
Eräissä kunnissa on kokeiltu valtuustotiimejä. Toisin sanoen lautakuntien sijasta asioita valmistellaan tiimeissä. Tiimejä voi olla esimerkiksi neljä. Jokainen valtuutettu hakeutuu jäseneksi johonkin tiimiin. Näin yhdellä valtuutetulla on riittämiin tekemistä ja vaikutusvaltaa. Pohdin kyllä, miten tällainen järjestely vaikuttaa kuntalaisten haluun asettua ehdolle kunnallisvaaleihin? Olisit pelkkä ääntenkerääjä, muttet pääsisi lautakuntaan tai muuallekaan, ellet olisi valtuutettu.
Päinvastaiseen suuntaan vie kuntalaiskäräjien idea. Siinä pidetään isoja kuntalaistilaisuuksia, joihin valtuutetut
velvoitetaan osallistumaan. Käsiteltävät asiat ovat
seuraavan vuoden suuria asioita ja keskustelu on vapaata ja kirjataan valtuustolle tiedoksi. Tulos riippuu kunnan poliittisen sivistyksen tasosta. Jos kaikkien toimielinten jäsenet kutsutaan vastaavaan tilaisuuteen yhdessä opiskelun hengessä, on kyseessä satojen ihmisten kuntalaisakatemia.
Ja sitten ovat tutustumisretket kunnan kolkkiin, kuntavierailut ja kokouspaikat kunnan eri puolilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
