Maakuntaliitot ja Kuntaliitto: YM:n kaavaohjaus puutteellista
Suomen maakuntien liitot ja Kuntaliitto arvostelevat poikkeuksellisen suorin sanoin nykyistä maakuntakaavojen laatimis- ja vahvistusmenettelyä. Arvostelun kärki on suunnattu ympäristöministeriöön ja erityisesti puutteisiin ministeriön kaavaohjauksessa ja kaavojen vahvistamisessa.
Kirjelmän ovat allekirjoittaneet maakuntajohtajien puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen ja Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
He moittivat ympäristöministeriön kaavan vahvistamista hitaaksi. Hitaus haittaa pahimmillaan yhdyskuntien kehittämistä.
Vahvistusmenettelyn puutteet vaikeuttavat myös ministeriön ja maakuntaliittojen välistä kaavayhteistyötä.
”Ministeriön kaavaohjaus ei toimi”, kirjelmä tiivistää. Syiksi arvellaan resurssien ja perehtyneisyyden riittämättömyyttä. Kaavaohjaukselta liitot odottavat johdon- ja yhdenmukaisuutta.
Etelä-Pohjanmaan liiton kaavapäällikkö Antti Saarteenoja painii parhaillaan tuulivoimakaavan kanssa. Ympäristöministeriö on sitä sitä vauhdittanut, muut ministeriöt ovat enemmän epäröivällä kannalla.
”Ohjaus tahtoo tulla jälkikäteen”, Saarteenoja sanoo kaavaohjauksesta yleensä.
Elykeskukset kohtelevat kuntia ja kansalaisia eri tavalla. Toisissa elykeskuksissa asiat menevät läpi helpommin kuin toisissa.
Saarteenojan mielestä ympäristöministeriön ohjeet ovat samat kaikille elykeskuksille. Tulkinnat tuntuvat vaihtelevan.
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu vuonna 2005. Tuulivoimakaava on menossa vahvistettavaksi ensi vuonna, kaksi muuta kaavaa on alkuvaiheessa.
”Natura meni niinkuin meni”, Saarteenoja sanoo. Sen valmistelun heikosta tasosta kärsitään yhä.
Saarteenoja toivoo, että ympäristöhallinto on ottanut Na-
turasta opiksi. Esimerkiksi soidensuojelun täydennysohjelman valmistelu pitää hoitaa paremmin kuin Naturan.
Viime vuosina Suomessa on ollut vireillä useita valitusprosesseja ympäristöministeriön päätöksistä, maakuntajohtajat ja kuntaliitto muistuttavat. Ministeriö on jättänyt vahvistamatta muun muassa useiden vähittäiskaupan suuryksikköjen sijaintipaikkoja.
Valitukset eivät ainakaan nopeuta kaavaprosessia. Valitusten käsittelyajat korkeimmassa hallinto-oikeudessa ovat kohtuuttoman pitkiä, liitot huomauttavat.
Myös maakuntien liitot lupaavat parantaa omaa suunnitteluaan ja kaavoitustaan, jotta käsittelyajat lyhenisivät. Kirjelmä lupaa hyvää yhteistyötä myös ympäristöministeriön kanssa.
Alueiden erityistarpeet ja -olot pitää ottaa huomioon nykyistä paremmin, kirjelmässä korostetaan. Liittojen mielestä on selvitettävä sekin, mikä on tai minkä pitäisi olla muiden ministeriöiden rooli maakuntakaavoituksessa.
Maakuntakaavoja tulee kehittää suunnittelun välineinä. Niiden tavoitteet, selvitykset ja suunnittelu pitää keskittää seudullisen yhdyskuntakehityksen kannalta oleellisiin asioihin, kirjelmä korostaa. Nykyisin maakuntakaavoilta vaaditaan liittojen mielestä liian yksityiskohtaisia selvityksiä.
Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (Vat) toimivat vain, jos kaavajärjestelmä toimii, liitot korostavat.
Ympäristöministeriön aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski on tämän viikon lomalla. Hänen alaisensa eivät ole maakuntaliittojen ja kuntaliiton kirjelmää nähneet eivätkä suostu sen sisältöä kommentoimaan.
Ympäristöneuvos Timo Turunenkaan ei ole kirjelmää nähnyt, mutta toteaa maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin olevan kesken. Arviointia ohjaa 16. helmikuuta 2012 asetettu työryhmä.
Vuodenvaihteessa arvioinnista raportoitiin sen verran, että maakuntakaavojen ohjausvaikutus kohdistuu eniten seudullisesti merkittäviin liikenneväyliin, kaupan suurten yksiköiden sijoittumiseen sekä luonnonvarakysymyksiin. Arvioryhmän mielestä kaikissa tilanteissa ohjausvaikutus ei toimi kovin hyvin.
Kuntien yhteisiä yleiskaavoja on laadittu vain Oulun ja Joensuun seuduille. Yhteisen yleiskaavan ja maakuntakaavan ohjaussuhde on joissakin tilanteissa aiheuttanut hämmennystä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
