Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Niemelä: S-ryhmän asemakovan kilpailun tulosta

    Kuisma Niemelä torjuu käsitykset siitä, ettei kauppa-alalla olisi kilpailua. Suomen puolen miljardin investointien lisäksi S-ryhmä laajenee Venäjälle, jossa suomalaisuudella on hyvä kaiku. Jaana Kankaanpää
    Kuisma Niemelä torjuu käsitykset siitä, ettei kauppa-alalla olisi kilpailua. Suomen puolen miljardin investointien lisäksi S-ryhmä laajenee Venäjälle, jossa suomalaisuudella on hyvä kaiku. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

    Suomessa kauppakilpailu on kovaa, koska kaksi suurta ketjua (S- ja K-ryhmä) kilpailee tiukasti keskenään. Rakennemuutos alalla on parinkymmenen vuoden aikana ollut raju.

    ”Kaupalla menee hyvin kilpailun tuloksena, sillä ketjuja on ollut pakko kehittää”, S-ryhmän keskusliikkeen SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä sanoo.

    Kilpailuvirasto on arvostellut kaupan kahta suurta toimijaa liian vahvasta asemasta ja esimerkiksi siitä, että kauppa perii hyllymaksuja ja markkinarahaa.

    Niemelä ei tunnista viraston arvostelusta S-ryhmää: ”Markkinointi sovitaan tavarantoimittajien kanssa hyvässä yhteistyössä ja molemmat osapuolet hyötyvät.”

    ”Suomessa sekä kauppa että elintarvikeyhtiöt täyttävät maailmalla hyvin yleisen 80/20 säännön, jonka mukaan 2–4 suurinta toimijaa hallitsee markkinoista 80 prosenttia.”

    Viljelijät ovat ihmetelleet, minkä vuoksi kauppa porskuttaa ja kasvattaa osuuksiaan elintarvikeketjussa samaan aikaan kun maatiloilla menee huonosti.

    Osaksi osuuden kasvua selittää kaupan tulo mukaan tuotteiden kuljetukseen.

    Niemelän mukaan elintarvikkeiden ongelmana ovat vuonna 2007 alkaneet kansainväliset markkinahäiriöt, esimerkiksi Saksan sianlihaskandaali, joka polki lihan hinnan alas.

    Hän muistuttaa, että Suomi toimii täysin kansainvälisesti avoimilla EU-markkinoilla, joten lihan ja muiden tuotteiden hinnat määräytyvät siellä.

    ”Kauppa pystyisi normaalisti ennakoimaan hankintansa ja myös vaikuttamaan hankintahintoihin, mutta häiriövaikutus tulee täysin ulkopuolelta.”

    S-kaupat ovat osuuskuntia eli asiakkaat omistavat kaupat. Niemelä on osuuskunta-aatteeseen erittäin tyytyväinen, koska osuuskauppa voi toimia samalla sekä asiakkaan että omistajan hyväksi.

    S-ryhmä on kasvanut 1980-luvulla konkurssin partaalla hoippuneesta osuuskunnasta muun muassa markkinaohjauksella Suomen selvästi suurimmaksi kaupaksi ohi K-kauppiaiden. ”Ulkomailtakin tullaan katsomaan, kuinka ketjumme ja ohjauksemme toimii.”

    Tänä vuonna S-ryhmä on kasvanut liki kymmenen prosentin tahtia. ”Kyse on siitä, että ajattelemme koko ajan asiakasta. Kun S-ryhmällä menee hyvin, suomalainen kotitalouskin pärjää.”

    Osuuskunta vapauttaa osakeyhtiömäisestä neljännesvuosiajattelusta. ”Meidän kvartaalimme on ennemmin neljännesvuosisata kuin neljännesvuosi.”

    ”Kun voittoa on tullut, siitä osa jaetaan bonuksina omistajille ja osa investoidaan palveluihin.”

    Kaupan omien merkkien osuus S-ryhmässä on runsaat kymmenen prosenttia. Niemelä arvioi, että osuus kasvaa vielä mahdollisesti 20 prosenttiin. ”Merkkituotteiden rinnalle osa asiakkaista haluaa halvemman vaihtoehdon, on se sitten kotimainen tai ulkomainen.”

    Ryhmä investoi vuodessa suurin piirtein 500 miljoonaa euroa. Tänä vuonna Niemelä arvioi investointien pysyvän ennallaan. Sipoossa huhtikuussa aloittanut suuri logistiikkakeskus nielaisi kerralla parisataa miljoonaa euroa.

    Venäjän ja Baltian osuus S-ryhmän investoinneista on viitisen prosenttia. Sinne on rakennettu uusia Prismoja ja muita kauppoja ja tulos on paranemassa, vaikka tappiota tulee edelleen.

    Parhaillaan sekä Venäjälle Pietariin että Baltiaan suunnitellaan 3–5 uutta kauppaa, lähinnä Prismoja. Hotelleja ei toistaiseksi aiota rakentaa lisää nykyisen neljän lisäksi.

    Suomalaisille omistajille ulkomaille menosta on Niemelän mukaan hyötyä kahta kautta: sekä voittona tulevaisuudessa että parantuneina mahdollisuuksina kilpailla tavaran hankinnoissa.

    Ulkomaantoimintojen osuus S-ryhmän liikevaihdosta on neljä prosenttia.

    Maatalouskauppa Hankkija-Maataloutta Niemelä kehuu toimintatavan muutoksesta. ”Maatilat suurentuvat ja erikoistuvat. Siihen on myös kaupan vastattava. Maatalous onkin nykyisin osaamisbisnestä.”

    Myyjät menevät maatiloille, avustavat asiantuntemuksellaan tiloja parantamaan tulosta sekä yrittävät samalla myydä tuotteitaan.

    Muissa pohjoismaissa, erityisesti Tanskassa maatalouskauppaketjut ovat kasvaneet vauhdilla ja myös verkkokauppa kasvaa. Niemelä uskoo, että Agrimarket pärjää nykyisillä muutoksilla ja asiantuntijuudellaan ulkomaisten paineissa.

    JOUKO KYYTSÖNEN

    Kuisma Niemelä aloittaa Maaseudun Tulevaisuuden Kesäpäättäjät-sarjan, jossa haastatellaan maa- ja metsätalousalan johtajia.

    Avaa artikkelin PDF