Koloradonkuoriainen huolestuttaa AJANKOHTAISTAKASVINSUOJELUSTA
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira sai viime lauantaina 6.7. tiedon tämän kesän viidennestä koloradonkuoriaisesiintymästä. Kaikki tämänhetkiset löydökset ovat olleet Kaakkois-Suomessa.
Löydösten perusteella koloradonkuoriaisia saattaa löytyä nyt laajalti koko eteläisen ja itäisen Suomen alueelta, ehkä myös pohjoisempaa kuin tällä hetkellä tiedossa olevat löydökset.
Evira kehottaakin kaikkia perunan ammatti- ja kotitarveviljelijöitä tarkkailemaan huolellisesti viljelmiään koloradonkuoriaisen varalta.
Mahdollisista koloradonkuoriaishavainnoista ja -epäilyistä pitää ilmoittaa Eviran päivystysnumeroon 040 801 4407.
Tehoisan lämpötilan summa on ylittänyt 600 astetta kaikilla keskeisillä perunantuotantoalueilla, mikä merkitsee, että peruna-ankeroisen kystat alkavat olla tunnistettavan kokoisia.
Jos perunakasvustossa on enemmän tai vähemmän kraaterin muotoisia kitukasvuisia laikkuja, joissa perunan juuret ovat lyhyet ja haaroittuneet, ja kasvusto näyttää kärsivän veden puutteesta, on syytä epäillä peruna-ankeroista.
Ankeroinen näkyy perunan juurten sekä hyvin runsaassa esiintymässä myös rönsyjen ja mukuloiden pinnoilla keltaisina tai valkoisina pullistumina, kystoina.
Myöhemmin keltaperuna-ankeroisen kystat kellastuvat, kun valkoperuna-ankeroisen kystat pysyvät lähes valkoisina.
Syksyyn mennessä kummankin lajin kystat tummuvat lähes mustiksi, irtoavat ja jäävät maahan lisääntymiskelpoisena useiksi vuosiksi.
Sekä kelta- että valkoperuna-ankeroinen on vaarallinen kasvintuhooja, josta on ilmoitettava kasvinsuojeluviranomaisille.
Perunakasvustot ovat reheviä alueilla, joissa on satanut riittävästi. Kun lämpimät ja kasteiset yöt pitävät rehevät perunakasvustot pitkään päivällä kosteina, alkuun päässeet ruttotartunnat laajenevat nopeasti uusille alueille.
Rutto pystyy itiöimään, kun kasvusto on märkänä vähintään kymmenen tuntia. Jos kasvusto pysyy märkänä yli kymmenen tuntia useana perättäisenä yönä, ruttolaikkuja ilmaantuu ruiskuttamattomaan kasvustoon viikon kuluessa. Seuraa kasvustojen terveyttä etenkin varjoisissa pellonreunoissa.
Rehevissä kasvustoissa ruttosuoja on pidettävä kattavana, vaikka aurinkoinen ja lämmin sää hidastaa ainakin väliaikaisesti ruton etenemistä.
Kasvavaan varsistoon suositellaan ruiskutettavaksi lehden laajenemiskasvua suojaavia aineita, joita ovat Revus, Ranman, Acrobat, Consento, Tanos ja Curzate.
Kahden viimeksi mainitun tehoaine hajoaa hieman muita nopeammin, 5–7 vuorokaudessa.
Kovassa ruttopaineessa varrenkasvuvaiheeseen voi sisällyttää myös yhden ruiskutuksen Ridomilia tai Epokia, jotka liikkuvat hyvin kasvissa ja puhdistavat mahdollisen alkavan ruttotartunnan kasvista. Epok suojaa lisäksi pahkahomeelta.
Mankotsebivalmisteet ovat hyviä perusaineita ruiskutusohjelman keskivaiheilla, kun varrenkasvu on laantunut.
Perunan lehtilannoitus ei ole yleensä kannattavaa, mikäli kevään lannoitus on ollut tasapainossa ja muu viljelytekniikka kohdallaan ja perunamaa on hyvässä kunnossa.
Jos tarvetta lisälannoitukseen kuitenkin on eikä ympäristötuen typpiraja tule vielä vastaan, typpitäydennykseen voi käyttää ruttoruiskutuksen yhteydessä, ei kuitenkaan Epokin tai Revuksen kanssa, lehtilannoitteena kaliumnitraattia, magnesiumnitraattia, typpiliuosta tai ureaa 5–10 kg N/ha.
Kaliumnitraatti sopii erityisesti tilanteisiin, joissa pellon heikon kalitilan seurauksena on tarvetta myös täydentävään kalilannoitukseen. Lannoitus on tehtävä ennen kukinnan päättymistä.
Perunantutkimuslaitos
www.petla.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
