Keväät eivätkä kevättulvat ole veljeksiä keskenään – Osa Pohjois-Suomen tulvista nousee lähipäivinä huippuunsa
Aikainen lämpöaalto kasvatti nopeasti jokien virtaamia. Runsaat sateet voivat pitkittää tulvien kestoa.
Pohjoisen tulvista tulee ennusteen mukaan yksihuippuinen. Kittilässä vedenpinta on huipussaan ensi viikonloppuna tai pian sen jälkeen. Tulvasta odotetaan hieman keskimääräistä suurempaa nopean lämpenemisen vuoksi. Tilanne näytti alkuviikosta rauhalliselta Ounasjoen varrella. Kuva: Satu RenkoLämmin sää on saanut Pohjois-Suomen joet nousuun. Simojoki ja Kuivajoki sekä Iijoen sivujoet Siuruanjoki ja Livojoki ovat kääntyneet laskuun. Tulvat näissä joissa ovat keskimääräisen suuruisia, kertoo Tulvakeskus sivuillaan.
”Sade-ennusteissa ollut vaihtelua, nyt Koillismaalla ja Iijoella tänä keväänä tulvan suuruus riippuu sademäärästä, joka ajoittuu tulva-aikaan. Nyt näyttää, ettei sadanta ole toteutunut aivan siinä määrin kuin odotettiin”, sanoo vesitalousasiantuntija Timo Hampinen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta.
”Lähipäivät näyttävät, osuvatko sateet Koillismaalle vai ei. Sade-ennusteita seurataan tarkkaan, eli miten ne toteutuvat. Se ratkaisee pitkälti pohjoisen alueen tulvien tilanteen.”
Sateet pitkittävät tulvaa mutta eivät oleellisesti sitä pohjoisessa nosta. Lumet ovat monin paikoin sulaneet jo lähes kokonaan. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle satoi alkuviikosta pohjoista Suomea enemmän.
Hampisen mukaan tänä keväänä lumen sulaminen oli poikkeuksellisesti hyvin nopeaa, samoin sään lämpeneminen. Lumen vesiarvo oli nyt hieman pienempi kuin mitä se oli edellisenä keväänä.
”Vuorokauden keskilämpötila nousi esimerkiksi 13.5. melko korkeaksi, ja öisinkin oli lämmintä. Edelliskeväänä sulaminen oli yökylmien takia hitaampaa, siinä mielessä tämä oli erilainen kevät. Keväät eivätkä kevättulvat ole veljeksiä keskenään”, Hampinen viittaa vanhaan sanontaan vuosien vaihtelusta.
Jongunjärvellä vesi virtaa parhaillaan vedenjakajan poikki kahden eri valuma-alueen välillä.
”Vettä valuu muutamia kuutioita sekunnissa Iijoesta Kiiminkijokeen Länsirannantien yli, mikä on täkäläinen erikoisuus. Jos sateet olisivat toteutuneet, bifurkaatiovirtaama olisi kymmeniä kuutioita. Virtaama Kiiminkijoessa on Haukiputaan kohdalla 130 kuutiota, Jongunjärvestä Pudasjärveen virtaama on noin 500 kuutiota sekunnissa”, Hampinen kertoo.
Hänen mukaansa Pohjois-Pohjanmaalla ei ole toistaiseksi tiedossa tulvasta aiheutuneita merkittäviä vahinkoja.
Koillismaalla Kitkajärven ennustetaan nousevan jopa korkeammalle kuin vuosikymmeniin. Viime lauantaina Kuusamossa tulvavesi katkaisi paikallistien.
”Ennuste on, että tulva vielä nousee. Lumet ovat paljolti jo sulaneet, mutta vesisadetta on luvattu sinnekin. Yleensä Koillismaan pohjoisosissa on rakennettu sen verran korkealle, että tulvasta on harvemmin asunnoille haittaa. Lisäksi rannikkoseudulla on alavampaa ja järviä vähemmän, joten tulviminen on yleisempää ja ongelmia muodostuu useammin.”
Pudasjärvellä tulva on huipussaan viikon puolivälissä, ja sen suuruuden ratkaisee ensi viikon sateet. Todennäköisesti vahingoilta säästytään. Rankkasade on aiheuttanut paikallista tulvimista Lieksassa, jossa hulevesi kasteli kellareita.
Lämpimän sään lisäksi runsaita sateita voi tulla vielä tänään keskiviikkona.
Tornionjoen tulvahuippu näkyy ennusteiden mukaan keskimääräisenä tai vähän sitä suurempana vasta toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Kemijärven pinta ja Kemijoen virtaama ovat lähdössä nousuun. Kemijoen ja Ivalojoen virtaamat ovat huipussaan viikonloppuna tai ensi viikolla.
Järvi-Suomessa suurien järvien vedenpinnat ovat vesi.fi-sivuston mukaan tyypillisiä kevätkorkeuksia ylempänä.
Päijänteen vedenpinta nousee ennusteen mukaan kesäkuun alkuun mennessä tulvarajana pidetyn tason (NN+78,80 metriä) lähelle.
Myös muut suuret järvet, kuten Saimaa ja Pielinen, ovat nousemassa selvästi keskimääräistä korkeammalle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
