Satoja siltoja suljetaan,jos tierahaa ei tule lisää
Kun raskaan liikenteen massat ja määrät kasvavat, monen sillan kantokyky ylittyy. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoYksityiset ja yleiset tiet tarvitsevat kipeästi lisää rahaa. Suomen tieyhdistyksen mukaan perustienpito on vaarassa jo nyt eikä perusparannukseen ole varaa juuri lainkaan.
Uusi ajoneuvoasetus tuo lisää rasitetta tielle sallimalla rekkojen suuremmat mitat ja massat.
Erityisesti ennen 1960-lukua rakennetut sillat ovat kapeita ja heikkoja.
”Lisärahan puuttuessa vuoden 2020 jälkeen nykyisten 40 sillan lisäksi joudutaan sulkemaan 300 siltaa lisää. Ne korvataan pysyvillä kiertoteillä”, sanoo Uudenmaan elykeskuksen siltainsinööri Olli-Pekka Aalto.
Pääteillä luku nousee yhdestä 11:een.
Tieyhdistys ei vastusta asetuksen muutosta, mutta vaatii, että teiden kunto pidetään sen mukaisena.
Suomessa on 78 00 kilometriä valtion ylläpitämiä maanteitä, 28 000 kilometriä kuntien ylläpitämiä katuja ja 360 000 kilometriä kiinteistöjen ja tiekuntien ylläpitämiä yksityisteitä.
Perustienpitoon on varattu valtion ensi vuoden budjetissa miljardi ja yksityisteille viisi miljoonaa euroa, kun parhaimmillaan yksityisteiden osuus on ollut 20 miljoonaa euroa.
Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahjan mukaan viisi miljoonaa ei riitä. Ajan mittaan yhä pienemmillä teillä on alettu ajaa yhä isommilla ajoneuvoilla.
”Yksityiset tiet eivät ole vain asutusta varten, vaan koko maan tieverkon hiussuonisto”, Rahja kuvaa.
Ruotsissa yksityisteitä on 1,2 kertaa Suomen määrä, mutta valtion rahaa 11-kertaisesti.
Viidestä miljoonasta kaksi menee lautoille ja losseille.
Rahalla on tuettu siltoja ja rumpuja, korjattu tulva- ja routavaurioita, lisätty kantavuutta, kaivettu ojia ja oiottu mäkiä ja mutkia. Supistuvat rahat riittävät tuskin siltoihin ja rumpuihin.
Kuka tahansa saa käyttää yksityistietä liikkumiseen, mutta tiekunnalla on oikeus periä maksua säännöllisestä tai kuljetusliikenteestä. Käytännössä se on vaikeaa.
Ylisuuret rekat rasittavat tiestöä metsäteollisuuden vaatimusten vuoksi jo nyt, väittää kuljetusalan etujärjestö AKT:n työsuojelusihteeri Pasi Ritokoski
”Raakapuuta ajetaan kannattavuuden saamiseksi 63–63 tonnin kuormilla ja jos puun hinta nousee, rahti laskee. Paperia ja sellua ajetaan satamiin 70–90 tonnin kuormilla viikonloppuisin, kun valvontaa on vähemmän. Sillä tasataan viikon tappioita.”
Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Outi Nietola ei usko ylitysväitteitä. Hän korostaa, että myös kaluston uusiminen on yrittäjille vapaaehtoista, ja viiden vuoden siirtymäaikana vanhan kaluston voi ajaa loppuun 64 tonnin kuormalla.
Asetusluonnoksen mukaan akselien määrä lisääntyisi, mikä vähentäisi teille aiheutuvaa rasitetta, Nietola sanoo. Kuorma on hänen mukaansa myös mahdollista vaihtaa kesken kuljetuksen pienemmästä isompaan autoon.
Eduskunnassa tuntuu olevan runsaasti hyvää tahtoa hoitaa tieasiat kuntoon.
”Tiet eivät ole menoerä, vaan investointi tulevaisuuteen”, huomauttaa Mirja Vehkaperä (kesk.) ja liikennevaliokunnan toinen oppositiojäsen Ari Jalonen (ps.) jatkaa:
”Tämä on tuhottoman kallista säästämistä. Jos jätetään 2 000 kilometriä päällystämättä nyt, mitä se maksaa myöhemmin?”
Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen Matti Saarinen (sd.) ei puolusta valtiovarainministeriään, vaan myöntää virheen. Hän uskoo, että eduskunta lisää rahoja entiseen tapaan, mutta tuplaus 10 miljoonaan ”voi olla vaikeaa”.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
