Opiskelijan hurja visio: Kaloja kasvatetaan pian kauppakeskuksen kellarissa

Kalaproteiini on nopea ja edullinen tapa tuottaa ruokaa maapallon nälkäisille, kertoo András Novák. Kuva: Jaana Kankaanpää

Novak kuvis Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuva: Jaana Kankaanpää

Saharan polttavan auringon alla viljellään kaloja, joiden vesi on peräisin aavikon syvällä piileksivistä pohjavesistä.

Kauppakeskusten alakerrassa kasvatetaan ja perataan kaloja, jotka toimitetaan saman tien tuoreina yläkerran ruokakauppojen tiskeille.

Näin maalailee tulevaisuutta turkulainen kalatalouden perustutkintoa opiskeleva András Novák. Nyt hän suorittaa työssäoppimisjaksoa Turussa Kalavesi Konsultit Oyn kautta Clewer Oy:ssä.

Yhtiö on kehittänyt vesien puhdistusmenetelmän, jossa vesi puhdistetaan, kalojen tuottama liete kerätään talteen ja puhdistettu vesi poistetaan järjestelmästä. Apuna käytetään mikrobeja.

Biologisesti puhdistettu vesi voidaan johtaa kaloille uudelleen, jolloin kasvatukseen tarvitaan entistä vähemmän vettä. Samalla veden lämmittämiseen tarvittavan entistä niukemmin energiaa.

Kalojen kiertovesikasvatus on jo nyt monin paikoin käytössä ja yleistyy entisestään.

Kuulostaa tulevaisuuden menetelmältä. Novák nyökkää.

Hän on koulutukseltaan sähkötekniikan diplomi-insinööri, joka teki töitä IT-jätin palveluksessa. Ajat muuttuivat ja edessä oli työttömyys.

Kalanviljelyssä insinöörintaidoista on hyötyä, koska automaatio on tullut osaksi vesiviljelyä.

"Kone ei koskaan voi kuitenkaan olla niin tarkka, että ihmisiä ei tarvittaisi lainkaan. Koneet eivät voi ymmärtää eläimiä ihmisten lailla."

Novák ei usko, että mikään vesiviljelyn muoto häviää tulevaisuudessa kokonaan.

Kassikasvatus jatkuisi Saaristomerellä, vaikka Itämeri lämpiäisi tai Golf-virta kääntyisi. Lämpimässä voisi polskia afrikkalainen monni, kylmässä nieriä.

Ilmaston lämpeneminen voi tuoda mukanaan kalatauteja.

Mutta jo nyt esimerkiksi kaikki merellä kasvatetut kirjolohet rokotetaan. Eri asia on, jos Itämeri saastuisi pilalle, mutta siihen Novák ei usko.

Kalojen käyttö ihmisravinnoksi ei ole samalla tavalla noussut arvostelun kohteeksi kuin esimerkiksi naudanlihan syöminen.

Miten käy vesiviljelyn, jos kalatkin ongitaan mukaan kriittiseen keskusteluun?

Novák muistuttaa, että YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:kin on tuonut esiin sen, että kalaproteiini on nopea ja edullinen tapa ruokkia maapallon yhä kasvava väkimäärä.

Entä, jos keskustelu kääntyy vesiviljelyn eettisyyteen? Jos vaaditaan, että ihmisten pitäisi käyttää vai villiä kalaa?

Kalanviljelyn lopettaminen Suomesta olisi vastuunpakoilua, sillä kaupallinen tuotanto tuskin maapallolta loppuu, Novák pohtii.

"Kotimaisen viljellyn kalan tuotantotapaa tiedetään ja sitä valvotaan tarkasti."

Tämä juttu on julkaistu MT:n 100-vuotisjuhlalehdessä 26.10.

Lue lisää:

Metsänhoidon tulevaisuus: Pakuria ja viherjauheita puuntuotannon ohella