
Tiesitkö, että monilla kirkon työntekijöillä ei ole työaikaa?
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Aki-liitot kiistelevät siitä, pitäisikö esimerkiksi papit, kanttorit, diakonit ja nuorisotyöntekijät saada työajallisiksi.
Kanttori Markku Hekkala sanoo, että työajattomuus oli perusteltua silloin, kun maaseudun papisto ja kanttorit asuivat virkataloissa ja olivat maanviljelijöinä. ”Silloin sai hoitaa tilaansa ja työtä miten halusi, mutta nykyään työtä johdetaan enemmän. Jotkut istuvat kokouksissa suhteettoman paljon." Kuva: Päivi KarjalainenSuomen evankelis-luterilaisen kirkon vakituisista työntekijöistä noin 40 prosenttia on työajattomia. Näitä ovat hengellistä työtä tekevät viranhaltijat, esimerkiksi papit, kirkkoherrat, kanttorit, diakonit ja nuorisotyöntekijät.
”Tämä on ikiaikainen traditio kirkossa. Myös muilla aloilla työskentelee ihmisiä ilman työaikaa, kuten valtion virkamiehiä, tuomareita ja Syyttäjälaitoksen syyttäjiä”, kertoo Kirkon työmarkkinalaitoksen johtaja ja kirkkoneuvos Anna Kaarina Piepponen Kirkkohallituksesta.
Työajattomuus on lain mukaista, kun työaika-autonomia täyttyy. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä saa itse päättää työajastaan ja sen sijoittelusta.
Piepposen mukaan kirkon hengellisillä työntekijöillä on riittävästi vapautta päättää työstään, sillä he saavat yleensä päättää vähintään puolet työpäivistään.
”Jumalanpalveluksissa ja leireillä on oltava tietysti tiettyinä aikoina eikä niihin voi aina itse vaikuttaa. Tällaisten yksittäisten säännöllisten tilaisuuksien ei katsota rajoittavan työaika-autonomiaa.”
Työajattomilla ei ole Piepposen mukaan mitään tiettyä tuntimäärää, mitä heidän tulisi esimerkiksi viikossa tehdä. Työmäärän on oltava silti kohtuullinen.
”Kohtuullinen työmäärä tarkoittaa sitä, että työtä jaksetaan tehdä. En kiellä sitä, etteikö joissakin seurakunnissa voisi olla ylilyöntejä, mutta niitä voi olla työajallisillakin.”
”Palasin eilen lomalta ja olin 15 tuntia töissä.”
Markku Hekkalan mukaan osa kirkon työntekijöistä viihtyy työajattomassa järjestelmässä vapauden vuoksi. ”Työt saattavat jakautua epätasaisesti ja voihan joku päästä aika vähälläkin työajalla toisen urakoidessa.” Kuva: Päivi KarjalainenKälviän seurakunnan kanttori Markku Hekkala on työskennellyt ilman työaikaa pian 30 vuotta. Hekkala kuuluu Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöön Juko ry:hyn, jossa on luottamusmiehenä.
Hekkalan mukaan lain vaatima työaika-autonomia ei hänen virassaan täyty.
”Toimisto laittaa kalenteriini toimitusajat, kuten hautajaiset ja vihkimiset, eikä toiveitani kysytä.”
Hänen mukaansa työpäivät venyvät välillä kohtuuttomiksi konserttiharjoitusten tai projektien vuoksi.
”Palasin eilen lomalta ja olin 15 tuntia töissä.”
Hekkala korostaa, että tilanteet ja käytännöt vaihtelevat. Jollain kanttorilla voi olla työssään enemmän valtaa päättää työajoistaan kuin jollain toisella.
”Harjoitteluajat voin periaatteessa päättää itse, mutta siinäkin ratkaisee se, milloin tiloissa on tilaisuuksia. En voi mennä harjoittelemaan saliin, jos siellä on hautajaiset”, Hekkala toteaa.
”Kirkko joutuisi laskelmien mukaan maksamaan 2 prosenttia nykyistä enemmän palkkoja, jos kaikki olisivat työajallisia.”
Aki-liitot on ajanut jo vuosia kaikkien kirkon työntekijöiden saamista työajan piiriin, kertoo Aki-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni.
”Kun seurakunnat vähentävät henkilöstöään, yksinyritteliäisyys on vähentynyt työn keskittämisen myötä ja tekoäly voi jakaa toimitustyöntekijälle vuorot, siitä on työaika-autonomia kaukana”, sanoo Junni.
Aki-liitot on Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen teologiliiton yhteinen työmarkkinajärjestö, joka neuvottelee jäsentensä työehdoista.
Aki-liittojen vuoden 2022 jäsentutkimuksen mukaan reilu kolmannes papeista ja kanttoreista kannatti säännellyn työajan piiriin siirtymistä.
Työajattomilla ei ole Piepposen mukaan mitään tiettyä tuntimäärää, mitä heidän tulisi esimerkiksi viikossa tehdä. ”Työmäärän on oltava kuitenkin kohtuullinen, eli työtä jaksetaan tehdä.” Kuvassa Markku Hekkalan kalenteri. Kuva: Päivi KarjalainenSäänneltyyn työaikaan siirtymisen ohella kirkossa on pohdittu sitä, tulisiko seurakunnan hengellisessä työssä olla mahdollisuus saada korvausta ylitöistä ja pyhätöistä. Esimerkiksi kanttoreista ylityökorvausta kannatti 70 prosenttia, Pappisliiton jäsenistä 59 prosenttia.
Piepponen muistuttaa, että kirkon palkkoja on nostettu viime vuosina huomattavasti yhteisesti kirkon henkilöjärjestöjen kanssa sopien.
Aki-liittojen toiminnanjohtaja ei usko, että kirkko pyrkisi säästämään rahaa pitämällä osan työntekijöistä työajattomina.
”Laskelmien mukaan kirkko joutuisi maksamaan 2 prosenttia enemmän palkkaa, jos kaikki olisivat työajallisia. Kirkolla menisi 5 miljoonaa enemmän palkkoihin kuin nyt”, Junni kertoo.
Aki-liittojen Jussi Junnin mukaan Jyväskylän, Joensuun ja Helsingin Töölön seurakuntien työntekijöillä on työaika. Järjestely on toiminut hänen mukaansa hyvin. Kuva: Ilari HuhtasaloTällä hetkellä kirkossa odotetaan Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsittelyssä olevaa valitusta, sillä kirkko ja Aki-liitot tulkitsevat työaikaa koskevaa lainsäädäntöä eri tavoin. Oikeuskäytäntö ohjaa sitä, millaisia ratkaisuja kirkko tekee työajan suhteen.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki vuonna 2022 tarkastuskäynnin Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan. Se määräsi seurakuntaa kirjaamaan ja toimittamaan Aville hengellisen työn viranhaltijoiden työtunnit ja niistä maksamat korvaukset. Jos seurakunta ei noudata määräystä, se joutuu maksamaan 10 000 euron uhkasakon.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta on valittanut Avin päätöksestä.
Junnin mukaan Aki-liittojen juristit ovat todenneet, että lainsäädäntö velvoittaisi jo nyt työnantajaa eli seurakuntia arvioimaan työaika-autonomian toteutumista jokaisessa työsuhteessa.
”Tätähän eivät seurakunnat tee. Siellä vain oletetaan, että kaikki hengellistä työtä tekevät ovat työaika-autonomian piirissä, vaikka kaikki eivät ole”, Junni sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







