Terassin lasitus toi viranomaisen kesämökille
Jorma Kuivas (oik.) lasitti mökkinsä terassin, jotta kesästä voisi nauttia pidempään. Eero Kärkkäinen tarkastaa, että rakenteet on kunnolla tehty. Marja Seppälä Kuva: Viestilehtien arkistoHEINOLA (MT)
Eero Kärkkäisen syyskuinen työpäivä alkaa puolen tunnin ajomatkalla Heinolan pohjoisosaan Löytäneelle.
Työmatkaton työpäivä onkin kaupungin rakennustarkastajalle poikkeus. Käyntien syyt vaihtelevat hieman vuodenajan mukaan.
”Keväällä on kiire merkitä rakennuspaikkoja, loppukesällä ja seuraavana vuonna on loppukatselmuksia.”
Tällä kertaa matkan syynä on loppukatselmus.
Jorma Kuivas on rakentanut kesämökkinsä terassille lasituksen, ja Kärkkäisen tehtävänä on tarkastaa, että terassi ja siihen liittyvät paperit ovat kunnossa.
Terassin lasitus vaatii Heinolassa toimenpideluvan, sillä lasinen katto on sellainen rakenne, jonka turvallisuudesta pitää varmistua.
Lasitus myös korottaa kiinteistöveroa hieman, koska veron peruste eli rakennettu ala kasvaa uuden katon ansiosta.
Kärkkäisen mukaan Heinolassa rakennustarkastajat käyvät yleensä työmailla paikan päällä katselmuksissa, suurissa kaupungeissa taas suositaan paperityötä.
”Rakennuslupa maksaa, mutta meillä se sisältää kaikki katselmukset.”
Toinen ero suuriin kaupunkeihin on kaavamääräysten pienempi yksityiskohtaisuus. Heinolassa asuinalueiden kaavat määräävät lähinnä julkisivujen väreistä ja materiaaleista.
”Rakennuksia on pidettävä kunnossa ja huolettava tarpeen mukaan.”
Kuivaksen terassi on kunnossa. Lasi on 8 millin vahvuista turvalasia, joka ei sirpaloidu herkästi. Turvalasia edellytetään kaikilta 70 senttiä tai sitä matalammalla sijaitsevilta lasipinnoilta.
Kuivaksen näkökulmasta hanke on sujunut vaivattomasti. Omasta arkkitehdin ammatista on ollut tietysti apua.
”En ole kokenut säädöksiä mitenkään rasitteena”, Kuivas toteaa.
Tarvittavat paperitkin löytyvät: pöytäkirja rakennekatselmuksesta sekä verottajalle lähetettävä luettelo urakoitsijoista. Verosäädös on uusi. Valtio haluaa torjua sen avulla harmaata taloutta.
Sähköinen asiointi ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan kunnan on lähetettävä rakennuttajan kokoamat tiedot kirjepostilla.
Terassin toisen liukuoven edustalle Kärkkäinen kehottaa rakentamaan portaat.
Muuta ei tarvita. Kun Kärkkäinen palaa kaupungintalolle, loppukatselmuspöytäkirja saa leiman.
”Viranomaisvalvonta päättyy loppukatselmukseen.”
Kärkkäinen ei juuri epäröi, kun häntä pyytää tiivistämään työnsä tarkoituksen.
”Terveellisyys ja turvallisuus, jotta rakennukset olisivat sellaisia kuin niiden tulee olla, eikä tule rakennusvirheitä.”
Kärkkäinen oudoksuu joitakin määräyksiä esimerkiksi energia-asioissa.
”Eihän energiankulutus ole pientalossa kuin laskennallinen arvo. Normin mukaan lämpimän veden kulutus on 600 litraa vuorokaudessa, hyvä jos meillä menee puolet siitä. Joku taas saattaa laskea erilaisilla eristeillä kuin rakennetaan.”
”Pelisäännöt on Helsingissä päätetty. Ei ole meidän tehtävämme arvioida, miksi. Jotkut säädökset pitää olla, muutenhan tämä olisi ihan villiä.”
Henrik Schäfer
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
