Nuasjärven kaloilla taas hyvä maine – nyt järveä uhkaa liikakalastus

Tutkija Ossi Keva tutkii kaivostoiminnan vaikutuksia elohopean rikastumiseen järviravintoverkoissa. Kuva Nuasjärveltä viime kesältä. Kuva: Mikko Kiljunen

Entisen Talvivaaran, nykyisen Terrafamen kaivos Kainuussa on unohtunut. Terrafame Oy sai luvan johtaa jätevetensä purkuputken kautta Nuasjärveen vuonna 2015.

Kainuun Sanomat kertoi vuonna 2016, ettei Sotkamon ja Kajaanin alueella sijaitsevan Nuasjärven kalaa osta enää kukaan, jos kalojen alkuperä kerrotaan ostajille. Kalojen maine oli kärsinyt järveen laskevan Talvivaaran kaivoksen purkuputken takia. Järven kalat eivät kelvanneet tukkumyyjille vaikka tutkimusten mukaan kalat ovat olivat syömäkelpoisia.

Järven maine on kuitenkin vuosien myötä palautunut, sillä kalastajana alueella toimivan Esko Korhosen mukaan tilanne tällä hetkellä Nuasjärvellä on päinvastainen. Järvellä on pyynnissä nyt noin tuhat 30 metrin verkkoa.

”Kalastus ei ole nyt kestävällä pohjalla vaan se on selvää ylikalastusta. Osakaskunnat eivät olleet varautuneet tällaiseen määrään ja tähän puututtaneen osakaskunnan kokouksessa”, Korhonen sanoo.

Terrafamen mukaan Nuasjärven purkuputken veden laatua tarkkaillaan jatkuvasti. Kaivoksella ja Nuasjärvessä tehtävillä mittauksilla, näytteenotoilla ja kenttätutkimuksilla seurataan juoksutettavan veden vaikutuksia ympäröivään luontoon.

Myös pidemmän ajan vaikutuksia selvitetään. Helsingin ja Jyväskylän yliopiston tutkijat keräsivät viime kesänä näytteitä Nuasjärvestä ja kahdesta muusta alueen järvestä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko kaivostoiminta mahdollisesti vaikuttanut järviravintoverkkojen toimintaan tai elohopeadynamiikkaan ja miten se vaikuttaa elohopean kertymiseen petokaloihin.

”Elohopean rikastumista selvitetään erilaisista näytteistä, joita on otettu aina levistä huippupetoihin. Olennaisin osa on tutkia, miten rikastuminen on mahdollisesti muuttunut. Joitakin isotooppianalayyseja on jo ajettu, mutta lopulliset tulokset valmistuvat myöhemmin”, kertoo tutkija Ossi Keva Helsingin yliopistosta.

Elintarvikeviranomaiset eivät ole antaneet rajoitteita Nuasjärven kalojen elintarvikekäytölle. Ruokavirasto muistuttaa, että sisävesissä varsinkin petokaloihin kertyy elohopeaa useimmiten kuitenkin vähäisiä määriä.

Suosituksen mukaan lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1–2 kertaa kuussa. Kaikilla sisävesialueiden kalaa päivittäin syöviä suositellaan vähentämään muidenkin elohopeaa keräävien petokalojen käyttöä. Näitä kaloja ovat hauen lisäksi isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet.