Mauri Kunnaksen koirahahmotsaavat uuden kodin Särkänniemestä
TAMPERE (MT)
Rakentajat häärivät vielä lumen peittämissä uudistaloissa, mutta pikkukaupungin raitti hahmottuu selvästi. Vasemmalla on kirjasto ja apteekki, niitä vastapäätä leipomo. Edempänä seisoo jyhkeä kaupungintalo. Tie vie edelleen hirsistä veistettyjen maalaisrakennusten reunustamaan pihapiiriin, Koiramäkeen.
Piirtäjä ja lastenkirjailija Mauri Kunnaksen kirjoista tuttuihin Koiramäen taloon ja kaupunkiin pääsee pian oikeasti käymään. Niitä sekä Drakkulan linnaa rakennetaan Tampereelle Särkänniemen elämyspuistoon. Tällä hetkellä lattialankkuja lyödään paikoilleen. Ennen vappua pitäisi olla valmista.
Koiramäkeen tulee noin 1 500 neliömetriä rakennettua alaa 30 rakennukseen, joista suurin osa on talvilämpimiä. Viiden miljoonan euron laajennus tyhjentää Särkänniemen kassaa, mutta huvipuiston johtaja Miikka Seppälä on innostunut.
”Aloimme suunnitella tätä yli kolme vuotta sitten arkkitehtimme Petri Pussisen ideasta. Tämä on paitsi vuosituhannen kallein myös paras juttu.”
Alueen suunnittelu on vaatinut paljon työtä. Ei ole helppoa säilyttää Kunnaksen maailman lapsenomaista idylliä ja tehdä alueesta samalla sujuva ja turvallinen tuhansien kävijöiden massalle. Lopputuloksena ei saa olla jäykkä ulkomuseo, vaan erityisesti lapsille on oltava tekemistä silmänilon lisäksi.
Koiramäestä puuttuvat vielä asukkaat. Koirat asettuvat taloksi, kun kaikki rakennustyöt on tehty.
Satojen nukkehahmojen kanssa aiemmin Lasten eläintarhana toimineelle alueelle palaavat elävät eläimet. Koiramäen maataloon kuuluvat tietysti kotieläimet, mutta kaupunkilaiset ovat tuoneet merimatkoiltaan eksoottisempiakin otuksia, Seppälä paljastaa.
Tavallaan Särkänniemen Koiramäki on kopion kopio. Kunnaksen Koiramäen esikuvana nimittäin on talonpoikaismuseo Yli-Kirran talo Punkalaitumella. Särkänniemen rakentajatkin ovat tutustuneet alkuperäisiin rakennuksiin.
”Yli-Kirrassa ollaan käyty, ja Sastamalassa Herra Hakkaraisen talossa”, kertoo rakentamisesta vastaavan Juvia Oy:n toimitusjohtaja Juha Ketko.
Toimintamallia ja inspiraatiota on haettu myös kirjailija Astrid Lindgrenin tuotantoa elävöittävästä teemapuistosta Ruotsin Vimmersbyssä.
Ketkon mukaan moni Koiramäen rakentajista on maaseudulta kotoisin. Heille perinteinen, suomalainen rakennustyyli on luontevaa. Koiramäen rakentaminen on silti jotakin ainutkertaista, johon osallistumisesta rakentajat ovat ylpeitä.
”Yksityiskohdat ja fiilis tulevat arkkitehtisuunnitelmien lisäksi hyvien tekijöiden kädentaidosta. Meillä on ollut tunne, että saadaan tuoda maaseutua kaupunkiin”, Ketko sanoo.
Vaikka talot ovat perinteisen oloisia, kaikessa ei ole haettu aitoutta orjallisesti. Nykyaikaiset rakennusmääräykset koskevat huvipuistoakin. Rakentajat näkevät vaivaa häivyttääkseen vanhaan tyyliin sopimattoman tekniikan, kuten lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet.
Aikataulu on sanellut joitakin ratkaisuja. Koiramäen talon hirret ovat venäläistä keloa, sillä kelo on valmiiksi kuivaa. Tuoreiden hirsien kuivumista olisi pitänyt odottaa liian kauan. Suomesta keloa ei kuitenkaan saa.
Jotta välipohjan vuoliaiset näyttäisivät elämää nähneiltä, ne on käytetty erityisen puunvanhennuskoneen kautta. Koneen teräsharjakset raapivat puun kuluneen oloiseksi.
Toistaiseksi Särkänniemi on ollut vahvasti kotimainen matkailukohde. Ulkomaisia kävijöitä oli viime vuonna noin 30 000. Se on vähän yli 500 000 vieraan kokonaismäärään nähden, mutta moninkertaisesti aiempiin vuosiin verrattuna.
”Vaikka Koiramäki on jotakin hyvin suomalaista, uskon että alue lisää ulkomaisten kävijöiden määrää”, Seppälä sanoo. Onhan Kunnaksen kirjojakin käännetty lukuisille kielille.
Tulevina kesinä selviää, millaiseksi vetonaulaksi Särkänniemen Koiramäki kehittyy. Ainakin huvipuistoammattilaiset maailmalla vaikuttavat seuraavan alansa uutuuksia tarkasti. Haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun Seppälä jää tuijottamaan tietokoneensa ruutua.
”Täällä on nyt kutsu Kiinaan Guangzhouhun Aasian teemapuistojen kehitysfoorumiin.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
