Puumuovi osui ja upposi Eurooppaan
Lahden puumuovitehdas on pitkälle automatisoitu, joten se selviää kevyellä miehityksellä. Maksim Pellja tarkastelee suulakepuristuskoneen sylkemää tuoretta lankkua. Kuva: Viestilehtien arkistoLAHTI (MT)
2000-luvun puolivälissä UPM järkytti Suomessa sulkemalla paperitehtaita. Samoihin aikoihin yhtiö ilmoitti myös aloittavansa jotakin uutta.
Omien tarratehtaiden leikkuujätteistä alettaisiin valmistaa puumuovikomposiittia.
Itse puumuovi ei ollut uusi keksintö. Yhdysvalloissa se oli jo vakiinnuttanut asemansa terassikatteena. UPM:n oivallus oli, että sen tarratähteissä oli valmiiksi molempia tarvittavia materiaaleja, kuitua ja muovia. Yhdysvaltalaiset valmistajat toimivat ostomuovin ja sahanpurun varassa.
Kokeissa tarrajätteestä valmistettu lankku osoittautui laadukkaaksi. Eduksi on, että raaka-aine on kuivaa, toisin kuin sahanpuru.
Raaka-aineensa puolesta Profiksi ristitty tuote kytkeytyy tarrateollisuuteen. Profia voi luonnehtia UPM:n tarrateollisuuden Euroopan kierrätysosastoksi. Osa aiemmin polttoon tai kaatopaikoille päätyneestä tarrajätteestä jalostetaan ja myydään kalliiseen hintaan.
UPM:n Profi-lautojen myynti alkoi 2007, samaan aikaan kuin muutkin puumuovivalmistajat aloittelivat Euroopan-myyntiä. Ensimmäisenä vuonna liikevaihtoa kertyi 350 000 euroa.
Profin nykyisiä taloudellisia tunnuslukuja UPM ei julkista. Luvut sulautuvat osaksi liiketoimintaryhmän ”muut” tulosta. Siihen kuuluu muita uutuusmateriaaleja ja esimerkiksi logistiikkaa ja hallintoa.
Jotain muovilankun kannattavuudesta voi päätellä siitä, että UPM laajensi Lahden tehdasta heti lanseerausta seuraavana vuonna ja käynnisti 2009 tehtaan Saksan Bruchsalissa. Sitäkin on jo laajennettu. Kapasiteetti on nyt viisinkertainen Lahteen verrattuna.
”Se oli pirun huono hetki käynnistää tehdas”, UPM Profin johtaja Markku Koivisto muistelee neljän vuoden takaista maailmantalouden äkkijarrutusta. ”Silti se oli oikea päätös.”
Euroopan terassilautojen markkina kasvaa Koiviston mukaan 15–20 prosentin vuosivauhtia.
UPM:n puumuovi kilpailee ennen kaikkea lämpökäsitellyn ja trooppisen puun kanssa. Trooppista puuta arvostetaan Keski-Euroopassa, mutta sille tarvitaan korvaavia materiaaleja. Puuta hakataan paljon luonnonmetsistä metsäkatoa ruokkien.
Puumuovin raaka-ainetta kertyy paitsi UPM Raflatacin tarrapaperitehtailta myös asiakkailta. He välttyvät jätemaksuilta kuljettamalla tähteensä Bruchsaliin.
Koivisto uskoo Profin voivan vielä kasvaa satojen miljoonien kokoiseksi liiketoiminnaksi. Pelkästään Yhdysvalloissa terassikatteita myydään vuosittain miljardilla eurolla. Uusia miljoonabisneksiä UPM tarvitseekin korvaamaan kovaa vauhtia murenevaa peruspapereiden kysyntää.
Profi on menestyksestään huolimatta pikku lisä suurten saha- ja paperilaitosten rinnalla.
Lahdessa on 30 työntekijää, Bruchsalissa noin 50. Lisäksi Lahdessa on vaneriteollisuuden tuotekehityskeskus, joka työllistää 16 henkeä. Tuotannossa työpaikkoja on vähän, koska muovin kaltaisen tuotteen valmistus on pitkälle automatisoitua.
Lahden tehdas palvelee nykyisin Suomen markkinoita, tuotekehitystä ja uutuuksien lanseerauksia. Bruchsal on keskellä asiakkaita: yhdessä vuorokaudessa rekka ehtii joka puolelle mannerta. Se on tärkeä kilpailuetu. Kiinassa on tarjolla halvempaa puumuovia, mutta toimitukset Eurooppaan kestävät kauan.
Toistaiseksi Profia tehdään ja tarjotaan Euroopassa. Yhdysvalloissa ja Aasiassa tuote olisi vaikealla maaperällä, koska alueiden puumuovimarkkinat ovat paikallisten tuottajien vallassa.
Olennaista täysin uuden tuotteen markkinoinnissa oli UPM:n koko.
”Ensimmäiset ovenavaukset tulivat UPM:n maineella. Asiakkaan pelko tuotteen onnistumisesta hälvenee, kun vastassa on iso toimija.”
Maineesta ja uskottavuudesta huolimatta myyjät huhkivat terassilankun menekin hyväksi ”kädet savessa”. Koiviston mukaan parhaat voimat talon sisältä valjastettiin Profin myyntiin.
Jotta uusi tuote kävisi kaupaksi, on koulutettava jälleenmyyjiä. Sisustustuote vaatii myös esittelykohteita. Sellainen tehtiin esimerkiksi Itävallan Längenfeldiin, jossa vuoristokylpylää kiertää satojen neliöiden laajuinen terassi.
UPM keräsi huomiota myös Shanghain maailmannäyttelyssä 2010. Sinne pystytettiin Profi-paanuilla päällystetty Suomen Kirnu-paviljonki.
Puumuovilautojen tuotekehitys ei syntynyt UPM:n omin voimin. Yhtiö teki yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja Itävallassa Wienin yliopiston kanssa.
Puumuovi on esimerkki siitä, ettei kaikkea toimintaa suinkaan kannata siirtää halpamaihin. Euroopassa yritykset hyötyvät korkeakoulujen tutkimuksesta ja osaavasta työvoimasta.
Suomessa työntekijöiden tietokoneen käsittelytaidot ja englannin kielen osaaminen ovat lähes itsestäänselvyyksiä, ja ne ovat välttämättömiä taitoja uuden luomisessa.
Yliopistoyhteistyö on tasapainoilua tieteellisen tutkimuksen ja liikesalaisuuksien välillä. Tutkijat tarvitsevat rahoitusta. Heidän on kerrottava tuloksistaan tieteellisissä julkaisuissa. UPM maksaa osaamisesta, ja saa haltuunsa yksityiskohtaisimman tiedon ja patentit.
Yhtiöllä on myös sellaista tutkimusosaamista, jota yliopistot himoitsevat.
UPM koettelee uusien materiaalien ominaisuuksia Lahdessa säärobotissa, joka tuottaa mitä tahansa ilmastoa jäljittelevät lämpötila-, kosteus- ja UV-säteilyolosuhteet.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
