”Maaseudunasukkaat ohitettu ”
Sudenhoitosuunnitelmassa ja susipolitiikassa ei ole otettu huomioon susialueiden asukkaiden näkemyksiä, kokemuksia eikä toivomuksia. Se on johtanut laittomaan tappamiseen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemä tutkimus kertoo.
Maaseudun asukkaiden turvattomuuden ja turhautumisen tunne on poistettava nostamalla heidät suden kannanhoidon toimijoiden keskiöön, projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä tiivistää tutkimustuloksen.
Susien salakaadot eivät ole pelkästään Suomen ongelma. Kanadassa pohjoisilla Kalliovuorilla neljännes susista tapetaan salaa, Ruotsin susien hävikistä puolet selittyy laittomilla tapoilla.
Pohja-Mykrän mukaan susi on suurpedoistamme ainoa, joka voi aktiivisesti hakeutua ihmisen ja koirien läheisyyteen saalistustarkoituksessa. Koko maailmassa susi on 1900-luvulla tappanut karhuun verrattuna kaksinkertaisen määrän ihmisiä, vaikka Suomessa karhu on sadan viime vuoden aikana ollut ihmiselle sutta kohtalokkaampi.
Tutkimuksen mukaan sekä suden suojelu että vastustus perustuvat tunteisiin.
Turhautuminen on päällimmäisin tunne, jonka susialueen ihmiset kokevat. Lainsäätäjän ja riistahallinnon kannanhoidolliset toimet kyseenalaistavat arkielämän, harrastukset ja elinkeinon harjoittamisen.
Äärimmäinen turhautuminen johtaa lain ottamiseen omiin käsiin, salakaatoihin.
Taajamiin tai kaupunkiin har-
hautuva suurpeto tapetaan poliisin päätöksellä mahdollisimman pian. Maalla pihasuden poikkeusluvan hakeminen vaatii monimutkaisen prosessin ja pedon vaarallisuuden todistamisen taakka jää asukkaalle itselleen.
”On perusteltua väittää, että yhteiskunta on piittaamattomampi haja-asutusalueen asuk-
kaiden turvallisuudesta”, tutkimus toteaa.
Monista muista susimaista poiketen Suomessa ei ole erämaita eikä suuria asumattomia seutuja poronhoitoalueen eteläpuolella. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa susi on kauimmillaankin vain 3–4 kilometrin päässä ihmisestä.
Tutkimus kysyykin, onko sudelle laisinkaan sopiva sellainen elinympäristö, missä se hakeutumattakin ajautuu väistämättä ihmisen pihapiirin tuntumaan.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
