Kettujen hinnat pitivät minkinnahkoja paremmin
Perjantaina päättynyt turkishuutokauppa Vantaalla ei yllättänyt, vaan hintojen laskua osattiin odottaa, toteaa kettuja ja minkkejä Halsualla kasvattava Marko Meriläinen.
Minkinnahkojen hinnat vajosivat liki puoleen, kun ketunnahoissa tultiin 25–40 prosenttia alaspäin syyskuun ennätyshinnoista. Nahat kuitenkin myytiin toisin kuin joulukuun huutokaupassa.
Meriläisen mukaan etenkin minkinnahoista on maailmalla ylituotantoa. Minkinnahkojen tuotanto on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla 85 miljoonaan.
”Yksinkertaisesti katto tuli nyt vastaan. Turkisala on syklistä ja pitkä nousukausi päättyy joskus. Mitä pidempään ja korkeammalle on noustu, sitä lujemmin tullaan alas.”
Taustalla on ylituotannon ohella muitakin syitä. Krimin kriisi tekee Venäjän ja Ukrainan ostajat varovaisiksi. Lisäksi lämmin talvi on vähentänyt turkisten kysyntää ja ostajien varastot ovat täynnä, Meriläinen toteaa.
Minkinnahkojen hinnat ovat nyt niin alhaalla, että vain huipputarhoilla kyetään edelleen tekemään tulosta.
Hintojen notkahdus vähentää väistämättä alan investointeja ja saattaa vähentää myös minkinnahkojen määriä ensi vuonna, Meriläinen arvelee.
Kettujen tilanne on Meriläisestä parempi kuin minkkien, mutta minkinnahkojen hintojen lasku heijastui myös ketunnahkoihin. Monet ostajat hankkivat molempien turkiseläinten nahkoja. Kun minkkiturkisten kysyntä hiipuu, tulosta haetaan ketunnahkatuotteista.
Ketunnahoissa ei ole samanlaista ylituotantoa kuin minkinnahoissa, sillä tuotanto on supistunut jo valmiiksi 2000-luvun alusta. Silloin ketunnahkoja tuotettiin vuosittain 10 miljoonaa.
Kaksi vuotta sitten käytiin pohjalla ja tuotanto jäi 4 miljoonaan ketunnahkaan. Tämä vuonna tuotetaan ehkä 5 miljoonaa nahkaa, Meriläinen arvioi.
Pudotus kohdistui etenkin Kiinaan, missä ketunnahkojen tuotanto romahti 8 miljoonasta 2 miljoonaan. Suomessa pudottiin 2,5 miljoonasta 1,5 miljoonaan. Siitä on toivuttu niin, että tällä kaudella Suomessa tuotetaan 1,7 miljoonaa ketunnahkaa.
Vaikka ketunnahkojenkin hinnat laskivat, kasvattaminen on edelleen kannattavaa, Meriläinen arvioi.
Tosin rehukustannus pääsi karkaamaan viime vuosikymmenen hyvinä vuosina kettu- ja minkkitarhoilla.
Sinikettujen keskihinnat putosivat keskimäärin 38 prosenttia viime syyskuun huutokaupasta ja Shadow-kettujen hinnat jäivät 26 prosenttia alemmas, toteaa toiminnanjohtaja Marja Tiura Suomen turkiskasvattajain liitosta.
Minkkien hinnoista häipyi 40–50 prosenttia.
Tiuran mukaan perjantaina päättynyt huutokauppa osoitti, että laatua kannattaa tuottaa ja siitä ollaan edelleen valmiita maksamaan.
Meriläinen kannattaa ehdottomasti sitä, että ketunnahoissa siirrytään sertifioituun tuotantoon. Nyt liki 90 prosenttia kaupan olleista kotimaisista ketunnahoista oli sertifioituja. Sertifiointi takaa, että eläimistä pidetään huolta ja ulkopuolinen tarkastaja käy varmistamassa olot tilalla.
Sertifioinnilla on merkitystä Euroopassa ja eurooppalaisille muotitaloille, mutta ei Aasiassa, missä sertifioitua tuotantoa ei ole eikä sitä vaadita.
Suomensupin nahat olivat maaliskuun huutokaupan menestystuotteita. Keskihinnat ylittivät 200 euroa, kun ketunnahoissa jäätiin 120 euron tuntumaan.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
