Turkis on monelle työpajalaiselle uusi materiaali
Kelli McGuiness sekoittaa nahkaa ja lampaan turkkia yhteen neuleiden kanssa. Vieressä työpajaa vetävä Basil Kardasis. Aki Paavola Kuva: Viestilehtien arkistoPIETARSAARI (MT)
Pietarsaaren uudenkarhean Allegro-kampuksen 4. kerroksessa on iloinen hälinä. Pöydillä on turkiksia, pergamenttia, erilaisia nahkoja ja tekstiileitä.
Meksikolainen suunnittelija Ernesto Hinojosa Ruiz kertoo nähneensä turkiksia ensi kertaa Lontoossa opiskellessaan siellä design-koulussa.
Pedersörestä kotoisin oleva, Pietarsaaressa asuva Johanna Öst Häggblom työskentelee nyt ensi kertaa turkisten kanssa.
Pöydällä on nahkaa, turkista ja isoäidin pitsiä. ”Kiinnostavaa, mutta vaikeaa”, freelancer-graafinen suunnittelija sanoo turkiksista.
Centria-ammattikorkeakoulun turkiskoulutusta on vuodesta 2004 lähtien täydennetty erilaisilla hankkeilla.
Vuoden lopussa päättyvä Future Fur studio -hanke on järjestänyt tuotekehityspajoja alan suunnittelijoille. Lisäksi on tarjottu täydennyskoulutusta lyhytkursseina.
Pietarsaaressa on myös testattu palvelutoimintaa yrityksille. Käynnistymässä on tuotekehitysyhteistyö saksalaisen huonekalualan yrityksen kanssa.
”Osallistujilta, yhteistyökumppaneilta ja eri messuilta saatu palaute osoittaa että tämän tyyppiselle koulutukselle on tarvetta”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Pia Blomström.
Hankkeen tavoitteena on edistää turkisten käyttöä designtuotteissa.
Juthbackan kulttuurikeskuksen kanssa tehty hanke on saanut rahoitusta EU:lta, maakuntaliitolta, seudun kehittämisyhtiöltä, Vaasan seudun kunnilta ja turkistoimialalta.
Turkikset ovat seudulla tärkeä tulonlähde. Öst Häggblom ei ole miettinyt turkisten eettisyyttä ennen kurssia.
Nahkoja piti opetella leikkaamaan veitsellä. Se tuntui hankalalta: turkis tuntuu arvokkaalta, kun siinä on elämää taustalla.
”Käytän jämäpaloja. Isoja paloja pitäisi käyttää lämmittämään”, miettii Öst Häggblom.
Professori Basil Kardasis ohjaa seitsemän hengen ryhmää. Kreikassa syntyneen, nyt Lontoossa Royal College of Artissa työskentelevän Kardasiksen isä oli räätäli ja äiti kutoja.
”Kreikassa käytetään kaikki hyödyksi, nahka ja turkis.”
Brittiläinen muotisuunnittelija Kelli McGuiness kertoo, että häntä turkiksissa viehättää rakenne ja liike catwalkilla.
Hän kävi työpajalaisten kanssa turkistilalla ensi kertaa.
”Olen vaikuttunut siitä, miten eläimistä pidetään huolta. Tarhaajat tietävät, mitä tekevät.”
McGuinessin mukaan Britanniassa turkikset ovat harvinaista luksusta. Niitä ostavat ihmiset, jotka haluavat erottua – jos turkista käyttää taitavasti ja pieninä määrinä.
”Täällä ne ovat osa elämää.”
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
