Vajaillakin voimilla pystyy työntekoon
Timo Korhonen (edessä) ja Mika Vähäkainu (vas.) ovat selkä- ja olkapäävaivojensa vuoksi osatyökykyisiä ja tekevät Altialla aiempaa kevyempää ja vaihtelevampaa varastotyötä.Takana oikealla on työnjohtaja Matias Salminen. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoNURMIJÄRVI (MT)
Valtion kassassa pohja paistaa ja kaikki kynnelle kykenevät halutaan töihin. Näin säästyy eläke-, sairaus- ja toimeentulokuluja ja kertyy verotuloja.
Paras on kuitenkin tässä: ihminen saa mielekästä tekemistä ja hänen osaamisensa tulee käyttöön.
Suomessa on yli 260 000 työkyvyttömyyseläkeläistä ja joka vuosi päätöksen saa 25 000 ihmistä. Työkyvyttömyyseläke on usein nähty ainoana vaihtoehtona, jos ihminen ei pysty täyteen työpanokseen esimerkiksi sairauden, väsymisen tai vaikkapa päihdeongelman vuoksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kymmenettuhannet olisivat kuitenkin työhaluisia. STM koettaakin aktivoida työnantajia Osatyökykyiset työssä -ohjelmallaan ja saada vajaakuntoisia jatkamaan työntekoa tai palaamaan töihin.
Valtiovalta on helpottanut työn kokeilemista esimerkiksi siten, että työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää odottelemaan 3–24 kuukaudeksi, jos menee töihin. Työnteon loppuessa ei tarvita uutta työkyvyn arviointia.
Työnantajat pelkäävät kustannuksia ja riskejä, vaikka vammaisilla ja pitkäaikaissairailla on osaamista. Palkkakuluihin voi saada tukea 20–60 prosenttia.
Yksi STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelman piloteista eli kokeilukohteista on Nurmijärven Rajamäellä toimiva Altian alkoholijuomatehdas.
Vaikka viinatehtaalla ollaan, yleisin työkyvyttömyyden syy ei ole alkoholismi, vaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Töitä on järjestelty niin, että vajaakuntoisetkin pärjäävät.
”Ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta ole täydessä työkunnossa, tekevät omassa tiimissään tuottavia töitä. Pidämme mieluummin heidät ja tarjoamme kykyjä vastaavaa työtä kuin palkkaamme ulkopuolista vuokratyövoimaa”, työnjohtaja Matias Salminen sanoo.
Sairauspäivärahalla tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien ja pitkältä sairauslomalta palaavien työtä on helpotettu monin tavoin: hidastamalla pullotuslinjan vauhtia, vaihtamalla töitä sekä kehittämällä selkää ja niveliä säästäviä apuvälineitä.
Tehtävät on järjestelty niin, että osatyökykyisten työ istuu kokonaisuuteen.
”Aiemmin työn tulos mitattiin yleisesti päivää kohti. Nyt työkokonaisuuus lasketaan kuukauden ajalta. Pullotusmääriä on tasattu tarpeen ja jaksamisen mukaan”, kertoo palvelu- ja työsuojelupäällikkö Jaakko Nenonen.
”Esimiehet ovat nähneet tässä paljon vaivaa. Itsestäni tuntuu hyvältä, ettei joudu heittopussiksi, vaan saa tehdä mielenkiintoista ja vaihtelevaa työtä ja ammattitaito kasvaa”, Timo Korhonen kiittelee.
Hänelle räätälöitiin sopiva osapäivätyö ei-työperäisen selkäsairauden vuoksi. Tavoitteena on jossakin vaiheessa täysi työpäivä.
Tulot eivät laskeneet, mutta palkanmaksaja Altia saa osan Kelalta takaisin.
Täyttä työpäivää tekee jo Mika Vähäkainu, mutta eri hommissa kuin ennen. Vuodet trukkikuskina pilasivat olkapään.
”Ajattelin pohjalaisena sitkeänä sissinä vielä leikkauksen jälkeenkin, että kivut johtuvat työnpuutteesta ja paranevat, kun palaan työhön. Mutta eihän se niin mennyt. En aja rukkia enää.”
Vähäkainu ja Korhonen hoitavat nyt Ruotsiin menevien miniviinapullojen pakkausta ja työskentelevät varastossa ja postituksessa. Heidät on koulutettu myös tuuraamaan toisiaan.
Altia säästää suoraan rahaa, sillä se on voinut palauttaa aiemmin ulkoistamiaan töitä tämän tiimin tehtäväksi.
Työyhteisön on helpompi hyväksyä osatyökykyisten erilainen työpanos, kun työt on järjestelty niin, että muut linjat rullaavat tavalliseen tahtiin. Aiemmin hitaammille saatettiin sanoa pahastikin.
”Ennen kuuli, ettet sä tee mitään”, Vähäkainu muistelee.
”Nyt työkaverit soittelevat enemmänkin huolissaan, että miten jakselet”, Korhonen vertaa.
”Ryhmä Rämä” on nykyisin hyväksytty työtiimin nimi.
Nenonen näkee räätälöidyn työmallin mahdollisuutena myös ikääntyneille.
”Suurin haaste on saada ihmiset ymmärtämään, että he eivät kilpaile koneiden kanssa, vaan koneet ovat heitä varten”, Nenonen sanoo.
Altian henkilöstöjohtaja Sanna Hokkasen mukaan valtionyhtiö ei ole pyrkinyt olemaan erityinen malliesimerkki, vaan vaalii normaalia ja hyvää työnantajakuvaa.
Työn tarjoaminen osatyökykyisille on itsestäänselvää.
”Työntekijät kokevat työn mielekkäänä ja heillä on osaamista.”
”Näen osatyökykyisten palkkaamisen ennen kaikkea johtamis- ja asennekysymyksenä. Tämä on inhimillistä toimintaa”, Hokkanen sanoo.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Ennen kuuli
sanottavan, ettet sä tee mitään.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
