Huoltovarmuuskeskuksen johtajakorostaa suomalaista omistajuutta
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Raimo Luoma hoitaa virastonsa asioita Helsingin Kaartinkaupungista. Hän pitää tärkeänä, että elintarvikkeet jalostetaan Suomessa kotimaisista raaka-aineista. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto”Elintarviketuotannon pysyminen suomalaisissa käsissä lisäisi Suomen huoltovarmuutta”, viime syksynä Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtajana aloittanut Raimo Luoma sanoo.
”Totta kai on tärkeää, että elintarvike- ja muiden yritysten omistus on suomalaista. Silloin on epätodennäköisempää, että täkäläistä tuotantoa ajetaan alas.”
Luoma korostaa kuitenkin, ettei vastusta kansainvälistymistä.
”Mutta totean vain faktan.”
Huoltovarmuutta parantaa, että elintarvikkeet tehdään suomalaisista raaka-aineista ja jalostetaan kotimaassa.
Luoma muistuttaa, että HVK:n perustehtävä on varautua poikkeusoloihin.
”Tällä hetkellä ei ole meneillään mitään erityisen polttavaa ongelmaa.”
Ukrainan kriisillä ei ole Luoman mukaan ollut vaikutusta Suomen huoltovarmuuteen.
”Sen sijaan vientiä Venäjälle se on vähentänyt.”
”Ruuan tuonti on kasvanut koko ajan. Elintarvikeyritykset ovat kovan paikan edessä, kun markkinat ovat avoimet.”
HVK ylläpitää huoltovarmuutta varmuusvarastoilla. Valtioneuvosto päätti vuonna 2013, että viljan varmuusvarastot vähennetään ensi vuoden loppuun mennessä puoleen nykyisestä eli kuuden kuukauden varastoiksi.
”Viljan myyntiä ei ole vielä aloitettu enkä voi kertoa tarkasti, milloin se aloitetaan.”
Aiemmin HVK on tiedottanut, että myynnit aloitetaan tänä keväänä tarjouskilpailulla.
Luoma ei pidä varastojen puolittamista ongelmana.
”Viljaa on maailmalla hyvin saatavilla ja puolen vuoden varasto on edelleen suhteellisen iso.”
Suomen energiasta tulee Venäjältä pitkälti yli puolet ja maakaasusta lähes sata prosenttia, vaikka nyt nestemäisen kaasun satamia onkin tulossa. Myös sähkön tuonnista ollaan riippuvaisia etenkin kovina pakkastalvina.
”Toivoisin, että tuottaisimme kotimaista sähköä enemmän”, Luoma sanoo.
Luoma ei kuitenkaan pidä Suomea liian riippuvaisena Venäjästä.
”Kauppasuhteet ovat olleet erittäin vakaat. Muutoksista ei ole merkkejä.”
Öljyn hinnan alentumista Luoma pitää hyvänä, koska tuontilasku pienenee.
Suomessa on purettu kaasulla ja kivihiilellä sähköä nopeasti tuottavia säätövoimalaitoksia. Energiayhtiöistä on kuulunut arvostelua siitä, että täällä ei ole tarpeeksi nopeasti aikaan saatavaa varavoimaa häiriötilanteessa.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) epäilee tuoreessa tiedotteessaan, että säätösähköstä on tulossa Suomessa niukkuutta, kun säätösähköä rinnalleen tyyninä ja pilvisinä aikoina tarvitsevia tuuli- ja aurinkovoimaloita rakennetaan lisää.
Luoman mukaan säätösähkön puute on selvä huoltovarmuusongelma.
”Tätä asiaa selvitetään meillä ja ministeriöissä parhaillaan.”
Pahiten Suomen yhteiskunnan toimivuutta on äskettäin koeteltu hyökkäyksillä pankkien tietoliikenne- ja palvelujärjestelmiä vastaan.
Parin viikon sisällä esimerkiksi Osuuspankkien verkkopalvelut häiriintyivät ja Soneran matkapuhelinverkoissa oli ongelmia.
Rovaniemellä kokeiltiin syyskuussa, saadaanko erittäin laajassa sähkökatkossa sähköt palautettua Suomeen Pohjois-Suomen vesivoiman avulla. Koe jouduttiin keskeyttämään aikarajojen ja teknisten ongelmien vuoksi.
”Suomessa on kyllä parantamisen varaa kyber- eli tietojärjestelmäturvallisuudessa, mutta emme ole kansainvälisesti mitenkään erityisen huonossa kunnossa”, Luoma toteaa.
Iltapäivälehdissä on maalailtu tilanteita, joissa Suomen tietojärjestelmät voitaisiin saada 15 minuutissa polvilleen massiivisella hyökkäyksellä. Luoma ei kommentoi ”tällaisia kauhukuvia”.
Tietohyökkäysten uhkaa vastaan varaudutaan koko ajan erityisesti Viestintävirastossa.
”Koko yhteiskunta on tullut hyvin riippuvaiseksi tietotekniikasta. Koko ajan teemme parhaamme, että tällaisten hyökkäysten vaikutukset saataisiin torjuttua.”
Pitäisikö torjuntaan panostaa nykyistä enemmän?
”Tämä on hyvä kysymys. Meillä on rajalliset voimavarat, mutta niiden kohdistamista mietitään ja budjettiin on jo tehty tätä koskevia muutoksia.”
Valtioneuvosto päätti vuonna 2008, että tietotekniikka on keskeinen huoltovarmuustekijä.
Asian edistämiseksi HVK on perustanut tietotekniikan palvelinkeskuksen, jota hoitaa Suomen Huoltovarmuusdata. Se toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Palvelinkeskus on kallion sisällä, jossa tietokoneet ovat suojassa.
HVK:n mukaan koneet ja konesalit ovat suunniteltu erittäin turvallisiksi ulkoisia tietoturva- ja muita uhkia vastaan.
Suomi on tekemässä Ruotsin kanssa aiempaa tiiviimpää puolustusyhteistyötä.
Pitäisikö myös huoltovarmuutta pohtia yhdessä Ruotsin kanssa?
”Ruotsin kanssa Suomella on sopimus esimerkiksi tiedonvaihdosta. Mutta ei ole HVK:n asia tehdä laajempia aloitteita yhteistyöstä jonkun ulkomaan kanssa”, Luoma toteaa.
”Joka tapauksessa Suomen täytyy hoitaa varautumisensa itse kansallisesti, vaikka tiivistä yhteyttä ulkomaihin pidetään”, hän sanoo.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
