Rikosseuraamuskeskuksen johtaja pitää valtaosaa vankien sijoittamispäätöksistä asiallisina: "Pitäisi Risessäkin nostaa käsi pystyyn"

Riihimäen vankila, kuva tammikuulta 2018. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO.  

Valtaosa Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) tekemistä sijoittamispäätöksistä ei herätä kanteluja tai epäilyä epäasiallisuudesta, kertoo Hämeen ja Pirkanmaan rikosseuraamuskeskuksen johtaja Pasi Oksa.

”Noin 5 000–6 000 vankia taitaa mennä meidän organisaatiomme läpi vuodessa, ja kaikki asuvat eri selleissä. Tämä on ihan tällaista bulkki- tai massapäätöstä”, Oksa sanoo STT:lle.

Hän kuitenkin toteaa, että virheitäkin voi sattua. Jos vanki kokee sijoittamisensa epäasialliseksi, voi vanki Oksan mukaan tehdä uuden hakemuksen, valittaa tai kannella.

”Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun näin kansankielellä sanottuna. Jos vakaasti on tätä mieltä, niin ei muuta kuin uusi paperi sisään, jossa kertoo taustansa. Viranomainen taas lähettää paperin, jossa hän arvioi, onko hän samaa mieltä hakemuksen kanssa”, hän sanoo.

Oksan mukaan vankien oikeusturva toteutuu myös, koska viranomaisten päätöksistä voi valittaa Risessä tai tarvittaessa kannella myös eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Vankien sijoittamispäätöksissä laillisuusvalvojilla on hänen mukaansa oikeus myös nähdä sijoittamispäätösten salassa pidettävät osuudet, vaikka vangit eivät itse niitä näe. Sijoittamispäätösten perusteluiden osittaista salaamista hän puolustaa sillä, ettei mahdollisen viranomaisen tiedustelutiedon lähde vaarantuisi.

”Jos lähde paljastuisi, ei sen kanssa kukaan voisi elää”, sanoo Oksa.

Sijoittamispäätöksiin vaikuttavat Oksan mukaan esimerkiksi käräjäoikeuden tuomio, viranomaisten tiedot, mahdolliset ulkoiset jengitunnukset ja vangin käytös vankeusaikana.

”Jos (vanki) kiistää, ettei kuulu (rikollisryhmään), on eronnut tai vastaavaa, niin yleisesti ottaen sen pitäisi jostain ilmentyä jollain muotoa.”

Hänen mukaansa mikään sijoittamispäätös ei ole lopullinen, ei siis myöskään se, että joutuu esimerkiksi tehostetun valvonnan (teva) osastolle. Oksa kuvailee teva-osastoa tavanomaiseksi osastoksi muiden joukossa, mutta osastolla valvonta on tehostetumpaa.

”Varmaan joku voi mieltää sen aidostikin niin, että se on jonkinlainen rangaistus. Mutta sanotaan näin, että suurimmalta osalta siellä estyy melko tehokkaasti se rikollinen toiminta, mitä pyritään vankeusaikana jatkamaan.”

Oksa pitää teva-osastoja myös muita turvallisempina siksi, että henkilökuntaa on osastoilla muita enemmän.

Hänen mukaansa myös samalla osastolla voidaan järjestää myös vankien kanssakäyminen turvallisesti, vaikka siellä olisi väkivallan vaara. Tällöin käytännössä eri vangit tekevät eri asioita, kuten ruoanlaittoa ja kuntosalilla käyntiä, keskenään eri aikaan. Paras tilanne kuitenkin Oksan mukaan olisi, etteivät väkivallan uhan alla olevat vangit olisi samalla osastolla.

On myös Oksan mukaan mahdollista, ettei muuta sijoittamispaikkaa ole hetkellisesti ollut.

”Kun puhutaan yleisellä tasolla, niin näillä kolikoilla tuppaa olemaan aina molemmat puolet. Totta kai, jos tehdään virhearvio, virhesijoitus tai todetaan, että jokin meni pieleen, niin pitäisi Risessäkin nostaa käsi pystyyn.”