Kuntien mitta täyttyy– leikkaukset riittävät
Kuntien valtionosuuksista ei kannata leikata, jos nykyinen bruttoveroaste halutaan pitää entisellään. Kuntaliiton mielestä hallituksen kehysriihessä kaikkia kuntien valtionosuusleikkauksia pitää ”tarkastella osana verotuksen kiristämistä”.
Liitto arvioi, että jos kunnilta leikataan edelleen, kunnat lisäävät omaa verotuottoaan.
Kuluvana vuonna 156 kuntaa on kiristänyt verotusta. Jo tehdyt säästöpäätökset vähentävät kuntien tuloja vuositasolla noin 1,3 miljardia euroa.
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo, että kuntien veropäätöksillä kasvatetaan entisestään kuntien ja kuntalaisten keskinäisiä veroeroja.
Kehysriihessä hallituksen pitäisi Kuntaliiton mielestä päättää oikeista menoleikkauksista. Kietäväinen kannattaa päätösten jaksottamista. Sopiva säästösumma olisi noin miljardi euroa.
Jos veroja kiristetään, kulutusveroja on nostettava.
Kuntaliiton mielestä vastuun siirtäminen kunnille ei enää tepsi. Kietäväinen sanoo, että kuntien tehtävä ei ole esittää leikkauslistoja vaan ne ovat aina poliittisia päätöksiä.
”Meidän tehtävämme ei ole ottaa kantaa valtion säästökohteista”, hän kommentoi.
Valtiota koskevat säästöpäätökset ovat jääneet Kuntaliiton laskujen mukaan pieniksi. Kaikista menosäästöistä noin 61 prosenttia on kohdistunut juuri kuntien valtionosuuksiin.
Viimesyksyisen rakennepaketin vaikutukset ovat jäämässä laihoiksi. Hallitus päätti vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita 2017 mennessä noin miljardilla eurolla.
Toinen miljardi puolestaan nipistetään kuntien omilla toimilla, kuten tehostamisella ja veronkorotuksille.
Kuntaliiton laatiman arvion mukaan etenkin tehtäväsäästöt ovat jäämässä kovin laihoiksi.
”Ilmeiseltä näyttää, ettei miljardia saada kasaan”, kertoo Kietäväinen.
Nyt odotetaan, että kehysriihessä tehtyä päätöstä hieman tarkennetaan. Kietäväinen myöntää, että tavoitteita on vaikea toteuttaa. Siksi monien summien kohdalle on kirjoitettu kysymysmerkki.
Esimerkiksi vanhusten laitoshoidon 300 miljoonan euron säästötavoitteesta voisi toteutua vain noin sadan miljoonan euron säästöt. Toisen asteen opetuksen 260 miljoonan euron säästöt ovat vieläkin tiukemmassa.
Hallituksen määrittelemä sopeutussääntö ei pidä, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Hallitus on linjannut, että sopeutumistoimista puolet hoidetaan uusilla veroilla ja puolet leikkauksilla.
Punakallio laskee, että pelkästään valtion ja kuntien veronkiristykset sekä sosiaaliturvamaksukiristykset kiristävät tänä vuonna verotusta yhteensä noin 3,3 miljardilla eurolla. Vastaavasti menoissa säästetään noin 1,6 miljardia euroa.
Vuonna 2017 veroilla kerätään 5,4 miljardia ja säästöillä 2,4 miljardia euroa.
Verojen osuus on tuolloin edelleen 70 prosenttia ja menosäästöjen 30 prosenttia, laskee Punakallio.
Kietäväinen arvioi, että keventämällä kuntien normiohjausta voitaisiin antaa kunnille entistä vapaammat kädet järjestää eri palveluja.
Uusia tapoja voisivat olla kotihoidossa käytettävät hoiva-avustajat ja terveyskeskusten lääkäri-hoitaja-työparit.
Nyt monet säädökset määrittelevät tarkasti eri palvelujen mitoitukset, ammattihenkilöstön tehtävät sekä koulutusvaatimukset.
Rakennusalan työllisyyden kohentamiseksi Kuntaliitto käyttäisi tulevina vuosina pieniä summia peruskorjausinvestointeihin.
Valtio voisi antaa osan korjausrahasta, loppu jäisi kuntien maksettavaksi.
Miljoonan sijoitus eri rakennusalan palveluihin työllistää keskimäärin 15 henkilöä.
JANNE IMPIÖ
Kuluvana vuonna
156 kuntaa on
kiristänyt verotusta. Jo tehdyt säästö-
päätökset vähentävät kuntien tuloja vuositasolla noin
1,3 miljardia euroa.
Meidän
tehtävämme ei ole ottaa kantaa valtion säästö-
kohteista.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
