Lukion ykköset pantiin haisemaan ruualla Helsingissä
Helsingin Käpylästä Pasilaan johtava katu lainehti ruokaa perjantaina järjestetyn Luonnontiedelukion nasutuksen eli uusien opiskelijoiden kasteen jälkeen.
Vielä viikonlopun jälkeen kadulla lojui parin kilometrin matkalla muun muassa lihapullia, raakaa kalaa, jauhoja, säilykkeitä ja piimää. Myös ruokapakkaukset pelti- ja muovipurkkeja myöten oli jätetty luontoon.
Maalitauluna oli lukion ensimmäinen vuosikurssi, joka toivotettiin perinteisesti tervetulleeksi ruokakasteella.
Luonnontiedelukion rehtori Timo Hartikka korostaa, että tapahtuma ei liity mitenkään oppilaitoksen toimintaan, eikä ruuan heittely saa häneltä minkäänlaista ymmärrystä.
Helsingin lukioissa nasutukset on kielletty jo vuosia sitten, mistä johtuen opiskelijat järjestävät ne kouluajan ulkopuolella.
Hartikka vertaa tapahtumaa Kaljakelluntaan, jolla ei ole virallista järjestäjää ja johon on siksi niin vaikeaa puuttua.
”Koulun sijaan vastuu on tietyllä tavalla vanhemmilla. Luonnontiedelukioon ei pidä iskeä leimaa, koska vastaavanlaisia tapahtumia järjestävät muutkin lukiot.”
Tapahtumaa pyrittiin Hartikan mukaan ennakoimaan informoimalla asiasta etukäteen poliisia ja opiskelijoiden vanhempia.
Hän kertoo yrittäneensä vedota opiskelijoiden maalaisjärkeen sekä siihen, että ruualla rötvääminen ei sovi lukiolle, jolla on Vihreän lipun tunnus.
”Poliisin mukaan nyt oli aiempaa siistimpää”, rehtori huomauttaa.
Opiskelijat eivät ole aiempina vuosina siivonneet sotkuja itse, eikä se ole todennäköistä tänäkään vuonna.
”Koululla ei ole sellaisia välineitä. On hankalaa lähettää parisataa opiskelijaa siivoamaan, kun kaikki eivät ole sotkemiseen osallistuneet”, Hartikka perustelee.
Nastuksen epävirallisina järjestäjinä olivat perinteisesti lukion toisen vuosikurssin opiskelijat. Kaikki eivät kuitenkaan tapahtumaan osallistuneet, ja Facebook-kutsussakin korostettiin vapaaehtoisuutta.
Mukana olleet lukion kakkosluokkalaiset tytöt toteavat, että hauskaa oli – kuulemma myös vuosi sitten, vaikka vaatteet olikin heitettävä tapahtuman jälkeen roskiin.
Tytöt eivät halua nimiään lehteen.
”Ruokaa heitetään siksi, että saadaan ykköset haisemaan”, toinen selittää.
”Hauskinta on, että tapahtuma lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.”
Tytöt arvelevat, että paristasadasta toisen vuosikurssin opiskelijasta mukana oli tänä vuonna vajaa puolet, ykkösiä hieman vähemmän.
Nasutukseen osallistuneet kakkoset ostivat ruuat omilla rahoillaan, ja jokainen käytti ostoksiin noin viitosen. Se tarkoittaa satoja euroja koko porukalta.
”Mielestäni ketsuppi ja jauhot olisivat riittäneet, mutta jotkut ostivat lihaakin. Minä yritin myös etsiä kotoa ruokaa, joka olisi jo pilaantumassa.”
Kaksikon mukaan tapahtuma oli viime vuonna paljon pahempi.
”Silloin kaikki roskat heitettiin maahan, ja silloiset kakkoset käyttivät paljon etikkaa, jota meni silmiin.”
Tyttöjen mukaan roskat kerättiin tänä vuonna jätesäkkeihin, joita ykköset joutuivat kantamaan mukanaan. Kumpikaan ei ollut käynyt ”nasureitillä” perjantain jälkeen.
”Ehkä roskapussit loppuivat kesken tai sitten ihmiset eivät jaksaneet etsiä roskiksia kantavia tyyppejä”, he arvelivat nähtyään, missä kunnossa katu oli vielä maanantaina puolen kilometrin päässä koululta.
Pasilaan vievän alikulun kohdalle oli liimautunut tien leveydeltä hernekeittoa, kastikkeita ja muuta murkinaa. Kalasta oli enää ruoto jäljellä.
”Kyllä nämä varmaan sateessa huuhtoutuvat tai sitten linnut vievät ne.”
Entä peltipurkit, muovipussit ja ketsuppipullot?
”Ne eivät kyllä maadu”, totesi toisen vuosikurssin opiskelija Pazilaiti Simayijiang, 16, joka ei osallistunut ruokakasteeseen.
”Minusta ruuan heittäminen on idioottimaista, mutta en voi yksin vaikuttaa kahdensadan muun mielipiteisiin.”
Simayijiang on kuitenkin sitä mieltä, että kaupungin ei ole järkeä yrittää estää nasutuksen järjestämistä.
”Tästä kuitenkin tiedotettiin kaupunkia etukäteen”, hän huomauttaa.
Voisiko nasutusta kenties muuttaa roskaamisesta ja ruuan tuhlaamisesta toiseen suuntaan?
”Ehkä. Onhan tämä todella tyhmää, kun miettii, että Vihreän lipun koulussa tehdään näin”, Simayijiang toteaa.
Piia Matikainen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
