Älylaitteiden tarjoamat aistiärsykkeet laiskistavat koululaisia – arki on muuttunut etenkin pienillä paikkakunnilla niin, ettei liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia ole entiseen tapaan

Koululaiset näppäilivät kännykkä Espoossa 8. elokuuta 2018. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN 

Viidesluokkalaisten kestävyydessä havaittiin heikkenemistä uusimmissa koululaisten Move-mittauksissa. Kahdeksasluokkalaisten fyysinen toimintakyky oli kehittynyt parempaan suuntaan eri liikunnan osa-alueilla, kuten lihaskunnossa sekä heitto- ja kiinniottoharjoituksessa.

"Kestävyyskunto tulee monien osatekijöiden summana. Sen kehittyminen vaatii kuitenkin aerobista liikuntaa, kuten kävelyä, juoksua, pyöräilyä tai pallopelejä", sanoo UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.

Mittaustulokset kerättiin noin 100  000 oppilaalta syksyllä 2019 osana peruskoulujen liikunnanopetusta. Nyt neljättä kertaa toteutetuissa testeissä mitattiin kestävyyttä, voimaa, nopeutta, liikkuvuutta, tasapainoa ja motorisia perustaitoja.

Ensimmäistä kertaa viidennellä luokalla vuonna 2016 mittauksiin osallistuneet oppilaat nostivat nyt vuonna 2019 kahdeksasluokkalaisina tuloksia.

Vasankarin mukaan istuva elämäntapa näkyy etenkin lasten ja nuorten kehon liikkuvuudessa, esimerkiksi viidesluokkalaisten poikien vaikeudessa tehdä ylävartalon luonnollista liikkuvuutta osoittavaa käsien liikettä tai kyykkyyn menemisessä.

Neljännes kahdeksasluokkalaisista pojista ei puolestaan onnistu alaselän ojennuksessa täysistunnassa. Tytöillä on merkittävästi parempi liikkuvuus kuin pojilla.

Istuvalla elämäntavalla Vasankeri tarkoittaa sitä, että esimerkiksi mobiililaitteiden näyttöä tuijotetaan useita tunteja päivässä, jolloin ryhti on usein kasassa.

"Teknologisen muutoksen myötä lapsen ei tarvitse hakeutua toisen lapsen seuraan tai astua edes kotikynnyksen yli aistiärsykkeitä löytääkseen", Vasankari sanoo.

Ongelma on Vasankarin mukaan myös se, että etenkin harvempaan asutuilla alueilla kouluun kuljetaan autokyydein, kun aiemmin matkat on totuttu kävelemään tai pyöräilemään.

"Muutos on iso", sanoo Vasankari.

Arki on muuttunut laajemminkin etenkin pienillä paikkakunnilla niin, ettei liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia ole entiseen tapaan. Tämä trendi on Vasankarin mukaan hankala ja vaikuttaa terveyden epätasa-arvoistumiseen Suomessa.

"Jalkapallojoukkuetta ei saa enää välttämättä kokoonkaan, mikä taas vaikuttaa siihen, että urheiluseurojen tarjontaa on vähemmän."