Näin suurimmat puolueet ratkaisevat kaupungistumisen seuraukset

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n maaliskuussa julkaiseman väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Muualla väki vähenee. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA 

Suomi, kuten koko maailma, kaupungistuu. Maakuntiin jää omakotitaloja ja asunto-osakkeita, joille ei löydy ostajaa, kun taas kasvavilla kaupunkiseuduilla hinnat kipuavat kysynnän kiihtyessä. Syntyvyyskin laskee ja yksinasujia on yhä enemmän, jolloin suuret asunnot eivät käy kaupaksi.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n maaliskuussa julkaiseman väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Muualla väki vähenee.

STT kysyi suurimpien puolueiden edustajilta, mitä alueiden eriytymiselle ja asuntokaupan muutostrendeille on tehtävissä.

Muuttoliike kiihtyy ja ennusteen mukaan kasvavia kaupunkiseutuja on vuonna 2040 vain muutamia. Mitä asialle voidaan tehdä?

SDP: Eri alueilla on omat alueelliset vahvuutensa, joita pitää tukea. Tässä laadukkaalla koulutuksella on iso merkitys. Korkeakoulut ovat alueellisen elinvoimaisuuden moottoreita ja TKI-toiminnan solmukohtia ympäri Suomen. Koulutus ja tutkimus synnyttävät uutta työtä kaikkialle Suomeen. On huolehdittava siitä, että elämän edellytykset säilyvät kohtuullisina kaikkialla Suomessa.

KOK: Menestyvää aluetta ei ole ilman elinvoimaista keskuskaupunkia. Kokoomus haluaakin huomioida kaupunkien väliset erot valtion ja kaupunkien välisissä sopimuksissa, normiohjauksessa ja resurssiohjauksessa. Yhdenmukaisista malleista on siirryttävä räätälöityihin ratkaisuihin.

VIHR: Kouluverkon kattavuus on tärkeää varmistaa koko maassa etenkin toisen asteen osalta. Korkeakouluverkon kehittämisessä on hyvä muistaa niiden aluetaloudellinen merkitys. Erityisesti ammattikorkeakoulujen vahva linkitys alueen yritystoimintaan ja sitä tukevaan TKI-toimintaan mahdollistaa uuden työn syntymisen. Itärata ja muut nopeat ratayhteydet mahdollistavat alueiden elinvoimaa tukevat yhteydet.

PS: Ihmisiä pitää kannustaa perustamaan yrityksiä ympäri Suomen ja valtion virastoja voisi hajasijoittaa. Monien päätösten tekeminen ei ole siitä kiinni, että viraston pitäisi olla pääkaupunkiseudulla. Perussuomalaisilla on myös huolta turvapaikanhakijoiden keskittymisestä kasvukeskuksiin, joissa vuokrat ovat muutenkin korkeita, ja kun vuokrakulut tulevat turvapaikanhakijoille sosiaalitukina, se kannustaa vuokrien korotuksiin.

KESK: Kaupungistumisen on tapahduttava hallitusti. Samalla hallituksen ja eduskunnan on turvattava elämisen edellytykset koko Suomessa. Tarvitaan määrätietoista politiikkaa, jolla huolehditaan, että työpaikkoja on kautta maan ja että peruspalvelut turvataan tasa-arvoisesti jokaiselle postinumerosta riippumatta. Koulutusmahdollisuuksia on oltava kaikkialla Suomessa. Teitä, ratoja ja muita väyliä on kunnostettava ja rakennettava koko maassa. Samoin nopeat tietoliikenneyhteydet on ulotettava kaikkialle Suomeen.

Miksi asiaan on syytä puuttua poliittisin keinoin tai miksi ei?

SDP: Koko Suomen elinvoimaisuus on riippuvainen kyvystämme luoda globaaleihin megatrendeihin yhdistyvä kestävä kasvustrategia. Alueiden kasvu on osa kokonaisuutta. Harvaan asutuilla alueilla tärkeintä on turvata niillä asuville ihmisille inhimilliset edellytykset elää ja tehdä töitä. Uusi teknologia luo edellytyksiä tehokkaaseen työskentelyyn ilman paikkasidonnaisuutta.

KOK: Kokoomuksen mielestä kaupunkien kasvuun kohdistuvat haasteet ja ratkaisumahdollisuudet nostetaan keskeiseksi osaksi hallitusohjelmaa. Aluetaloudelliset tutkimukset osoittavat, että kaupungistumisen ja talouskasvun välillä on selvä yhteys. Kaupungistuminen tuo kasvua ja verovaroja, joista koko maa ja myös kaupunkien välinen maaseutu hyötyy.

VIHR: Ei ole kokonaisuuden kannalta kannattavaa, että yhdessä kunnassa tilat jäävät tyhjilleen ja toisessa joudutaan kiireellä rakennuttamaan uutta. Maaseudun elinvoimaisuutta kannattaa tukea niistä vahvuuksista käsin, joita kullakin alueella on ja jotka hyödyttävät koko maata, kuten ekosysteemipalveluiden tuottaminen ja hajautettu energiatuotanto. On tärkeää, että elinvoimaisia keskuksia on koko maassa.

PS: Ei ole mitään järkeä, että kaikki pakkautuvat samalle alueelle asumaan. Maaseudulla on tilaa ja hyvä luonto, jos ajatellaan terveysarvoja. Ihmisten on voitava valita, missä päin Suomea he asuvat, ja siksi eri puolilla on oltava elinkeinoelämää ja palveluita.

KESK: Jo nyt nähdään, että hallitsematon kehitys johtaa ongelmiin ihmisten arjessa niin muuttovoitto- kuin muuttotappioalueilla. Kasvavilla kaupunkiseuduilla on pitkät jonot lääkäriin ja muihin palveluihin. Kohtuuhintaisista asunnoista on pulaa. Syrjäseuduilla puolestaan palvelut heikkenevät ja esimerkiksi kiinteistöjen arvot laskevat. Tällainen lopputulema ei voi olla kenenkään kannalta toivottavaa.

Voiko kaupunkistumista kiihdyttää tai hidastaa jonkinlaisilla kannustimilla? Jos voi, millaisilla?

SDP: Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka tapahtuu Suomessa muuta Länsi-Eurooppaa hieman myöhässä. Kaupungistumista ei tarvitse poliittisin toimin kiihdyttää tai hidastaa. Ensi vaalikaudella tulee luoda ministeriörajat ylittävä kaupunkipoliittinen strategia. Toimivan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen metropolialueen rinnalla kasvu nojaa elinvoimaisiin kasvukeskuksiin. Alueellisen keskuskaupungin ympärille muodostuvien kasvukeskusten menestys luo hyvinvointia ratkaisevalla tavalla myös niiden ympärille.

KOK: Kaupunkien kasvu vaatii investointeja uusiin liikennehankkeisiin sekä palveluihin. Kaupungit eivät saa jäädä yksittäisiksi saarekkeiksi. Kaupunkeja yhdistävän nopean liikenneverkon avulla kaupungeista muodostuu koko maan ja myös kaupunkien väliin jäävän maaseudun kasvua tukeva verkosto. Kasvun vaatima rahoitus ja muut kaupunkien erityispiirteet on huomioitava nykyistä paremmin valtionosuusjärjestelmässä.

VIHR: Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi ja Suomi on tässä kehityksessä Länsi-Eurooppaan verrattuna jäljessä, joten sen pysäyttäminen on vaikeaa. Avainasemassa on työpaikkojen säilyminen ja uusien syntyminen eri puolille maata. EU:n alueperustaiset investointi- ja muut tuet ovat tässä mahdollinen työkalu. Haja-asutusalueiden omiin vahvuuksiin perustuvia työpaikkamahdollisuuksia ovat esimerkiksi maaseutumatkailu, luontomatkailu, ekosysteemipalvelut ja hajautettu energiatuotanto, ja näiden syntymistä voidaan myös edesauttaa. Olisi hyvä selvittää alueperusteisten verovähennysten mahdollisuutta.

PS: Yrityksille voisi antaa alkuun esimerkiksi suoraa perustamistukea tai halpakorkoista lainaa pitkällä maksuajalla, mikä liittyisi elinkeinopoliittiseen suunnitelmaan. Kunnatkin voivat miettiä keinoja, kuten nytkin on ilmaisia tontteja. Erittäin oleellista on pitää raideliikenne ja tiet kunnossa, jotta ihmiset pääsevät liikkumaan ja voivat asua kauempanakin. Tämä vaatii kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja kannusteita, jotta yritykset lähtisivät muualle.

KESK: Käytännön ratkaisuja kehityksen tasapainottamiseksi ovat keskustan näkemyksen mukaan esimerkiksi opintolainan takaisinmaksun helpotus, muuttokulujen korvaaminen, sähköveron alueellinen porrastaminen, kiinteistöverolle asetettava ihmisen maksukyvyn huomioiva katto, osaavien työntekijöiden saatavuutta edistävä verokannustin muuttotappioalueille sekä valtion työtehtävien alueellistaminen.

Kasvavilla kaupunkiseuduilla asuntojen hinnat nousevat. Voiko hintapaineeseen vaikuttaa?

SDP: Tonttipolitiikka, MAL-sopimukset (maankäyttö, asuminen ja liikenne) sekä kohtuuhintaisen asuntorakentamisen kannusteet tulee laittaa kuntoon ja näin voidaan vaikuttaa myös hintapaineisiin. Kaikki lähtee kuntien kaavoituksesta ja tonttien saatavuudesta. Lisäksi 40 vuoden korkotukijärjestelmän uudistamista tulee jatkaa ja siinä tarvitaan enemmän valtion tukea. MAL-sopimus on myös hyvä väline, jolla on saatu seudulle lisää asuntoja.

KOK: Kuntien kaavoitusta sekä kasvun kannustimia on vahvistettava, jotta saamme riittävästi uusia asuntoja kasvukeskuksiin. Nouseviin asumiskustannuksiin voidaan tehokkaimmin vastata yksinkertaisesti lisäämällä tarjontaa siellä, missä asunnoille on eniten kysyntää. Asumisen kustannuksista suuri osa syntyy jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Sujuva maanhankinta, kaavoitus ja luvitus ovat tärkeässä roolissa, samoin itse rakentaminen.

VIHR: Tähän voi vaikuttaa kaavoittamalla ja rakentamalla tarpeeksi asuntoja. On varmistettava sekä ara-tuettujen että vapaarahoitteisen asuntotuotannon riittävä taso. MAL-sopimukset on hyväksi havaittu keino asuntojen lisäämiseksi esimerkiksi rataverkon viereen. Kun joukkoliikennettä parannetaan, voidaan kaupunkialueilla luopua asuntojen autopaikkanormista, mikä alentaa asuntojen hintoja.

PS: Sosiaalitoimen varassa elävät ihmiset, kuten maahanmuuttajat, voisi hajasijoittaa sillä edellytyksellä, että alueella on tyhjää tilaa. Tonttien hinnat ja rakentamisen kustannukset ovat toinen asia, ja lisäksi yksi keino voisi olla vuokrakatot. Asumisen kuluihin vaikuttavat myös esimerkiksi sähkö ja kiinteistövero, ja kiinteistöveroon olisi hyvä saada alempi verokanta.

KESK: Hintapaineeseen kasvavilla kaupunkiseuduilla voi vaikuttaa ennen muuta tontti- ja maapolitiikalla sekä kaavoituksella. Suomeen tarvitaan uusia rahoitusratkaisuja paremman ja laajemman asuntotuotannon aikaansaamiseksi. Nykyisiä valtion tukemia rahoitusmalleja on kehitettävä, ja myös asumiseen liittyvien maksujen pitäminen kohtuullisina hidastaa hintojen nousupainetta.

Miten voidaan puuttua tilanteisiin, joissa maakunnissa omakotitalon hankkineet eivät pääse talostaan eroon tai perikunta perii arvottoman kiinteistön?

SDP: Harvaan asuttujen alueiden väestö ei saa kokea jäävänsä syrjään muun yhteiskunnan kehityksestä ja vangituksi asuinpaikkaansa. Tämä edellyttää palveluiden saatavuuden takaamista kohtuullisen matka-ajan päässä, riittävää yhteiskunnan turvaa pitkistä välimatkoista huolimatta sekä saavutettavuutta säilyttämällä kaikille liikkumisen edellytykset. Käytännön toimintatavat tukea monipaikkaista elämäntapaa on selvitettävä.

KOK: Osa maaseudusta on alkanut autioitua, ja osasta asunnoista on tullut lähes arvottomia. Osa tällaisten asuntojen omistajista on vaarassa joutua suuriinkin vaikeuksiin varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa asuntoa on käytetty vakuutena velalle. Tulee harkita mahdollisuutta kiinteistöverohuojennuksen tai -vapautuksen käyttöön alueilla, joissa kiinteistöjen arvo on erityisen alhainen. Seuraavalla vaalikaudella olisi harkittava mahdollista selvitystä asuntojen romutuspalkkion käyttöönotosta. Kiinteistöjen arvon lasku liittyy yleensä myös siihen, että alueella ei ole enää työpaikkoja. Ratkaisua tulisi hakea myös työllisyyspolitiikan keinoin.

VIHR: Olemme kannattaneet valtiovarainministeriössä valmistelussa olevaa uudistusta, jossa muutettaisiin kiinteistöveron arvoa vastaamaan paremmin asunnon todellista arvoa. Nykyinen kiinteistövero ei sitä huomioi. Pidän selvittämisen arvoisena myyntitappion edes osittaista vähentämistä verotuksessa, mikä kohtuullistaisi tilannetta.

PS: Työn perässä muuttaneiden kahden asunnon loukkuun on saatava tukea, etteivät ihmiset jää ikuiseen velkavankeuteen talon vuoksi. Näin kuitenkin käy, jos palvelut ja työpaikat lähtevät. On mietitty henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta. Sekä kunnissa että valtiolla on mietittävä, miten elinkeinoelämä jakautuisi tasaisemmin ja kuinka tieverkostoa ja raideliikennettä ylläpidetään. Tämä vaatii aktiivista politiikkaa, koska jos maaseudun annetaan kuihtua, talot eivät käy kaupaksi.

KESK: Tällaisen omakotitalon ylläpitokuluihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi keskustan esittämällä sähkön siirtomaksujen kohtuullistamisella ja kiinteistöverotuksen verotusarvot on saatava paremmin vastaamaan alueiden hintatasoa. Uudistuksen on otettava huomioon sekä tontin että rakennusten todellinen markkina-arvo. Kiinteistöverolle tulee asettaa maksukyvyn huomioiva katto siten, että maksettava määrä olisi kohtuullinen suhteessa vuosituloihin.

VATTin ja Helsingin kaupungin tutkimuksen mukaan varainsiirtovero vähentää muuttohalukkuutta ja saa ihmiset asumaan myös tilanteeseensa sopimattomissa asunnoissa. Miten varainsiirtoverojärjestelmää on kehitettävä?

SDP: Varainsiirtoveroa kehitettäessä on huomioitava veropolitiikan ja julkisen talouden kokonaisuus. Varainsiirtoveron merkitys valtiontaloudelle ei ole aivan vähäinen, koska sen tuotto on yli 800 miljoonaa euroa. Siksi sitä kehitettäessä on huomioitava, mihin muualle mahdollista veropolitiikan liikkumatilaa on mahdollista käyttää. Tässä tilanteessa käyttäisimme liikkumatilan erityisesti pieni- ja keskituloisten työn verotuksen alentamiseen.

KOK: Kokoomuksen tavoitteena on laskea asteittain oman vakituisen asunnon varainsiirtoveroa. Lisäksi haluaisimme kokeilla mallia, jossa valtio palauttaa varainsiirtoveron tilanteissa, joissa työtön muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle.

VIHR: Luovutaan kiinteistön ja asunto-osakkeen varainsiirtoverosta. Varainsiirtovero vähentää ja hidastaa asuntokauppaa ja näin vaikeuttaa asunnon vaihtamista tarkoituksenmukaisempaan tai vaikkapa työn perässä muuttamista.

PS: Varainsiirtovero voitaisiin poistaa työn perässä muuttajilta. Jos edellinen asunto on myymättä eikä kukaan halua sitä ostaa, olisi kohtuutonta ottaa sellaisessa tilanteessa varainsiirtovero.

KESK: Varainsiirtoveron tuotto valtiolle on merkittävä, ja veron vaikutuksista työn perässä liikkumiseen tarvitaan lisää tutkittua tietoa. Yhdeksi vaihtoehdoksi on esitetty varainsiirtoveron poistamista ja sen korvaamista esimerkiksi rajaamalla oman asunnon myyntivoiton verovapautta. Tämä voisi kuitenkin heikentää myös liikkuvuutta.

Millaisia varoittavia tai opettavaisia esimerkkejä on nähtävissä muista maista?

SDP: Muissa Pohjoismaissa kaupungistuminen on pidemmällä kuin Suomessa. On tärkeää, että ihmiset pystyvät muuttamaan työn perässä silloin, kun sille on tarve. Elämisen edellytyksistä on kuitenkin huolehdittava kaikkialla. Euroopassa on paljon varoittavia esimerkkejä taantuvista alueista, esimerkiksi vanhoista teollisuuskaupungeista tai maaseudusta.

KOK: Esimerkiksi väljä kaupunkirakentaminen aiheuttaa ruuhkia ja turhia päästöjä. Kannatan tiivistä ja korkeaa kaupunkirakentamista. Kaupunkien tulee ensisijaisesti kasvaa sisäänpäin ja ylöspäin, jotta julkinen kulkuväline tai pyöräily voi olla vaihtoehto autoilulle. Kestävillä kaupunkirakentamisen ratkaisuilla voidaan ehkäistä sitä, että alueelliset erot eivät kärjisty ja aiheuta sosiaalisia ongelmia.

VIHR: Suomessa on hyvin omistusasuntovoittoinen asumistapa, ja jos vuokra-asuminen lisääntyisi, se helpottaisi myös asunnosta eroon pääsyä.

PS: Jos gettoudutaan etnisten ryhmien mukaan, syntyy turvattomuutta, ihmiset muuttavat pois ja asuntojen hinnat romahtavat. Tällaiselle tielle ei haluta mennä.

KESK: On pidettävä huoli siitä, ettei kaupunkeihin, mutta ei myöskään maaseudulle pääse syntymään asuinalueita, joissa jyllää näköalattomuus ja suoranainen toivottomuus.