Viljelijän Yle-vero voidaan määrätä ansio- tai myel-tulon perusteella

Markku Vuorikari Talliyrittäjä Hannele Ylitie katsoi televisiosta olympiakisoja maanantaina Kangasalla. Kuva: Viestilehtien arkisto

Uusi Yle-vero on lakina tasavallan presidentin vahvistamista vaille valmis. Eduskunta hyväksyi sen juhannuksen alla. Voimaan uusi tv-maksu tulee ensi vuoden alusta.

Tv-lupamaksu muuttuu veroksi kaikille yli 18-vuotiaille suomalaisille. Jokainen maksaa Yleisradiolle 0,68 prosenttia ansio- ja pääomatuloistaan. Maksimissaan veroa joutuu maksamaan 140 euroa hengeltä.

Viljelijän Yle-vero voidaan määrä joko ansio- ja pääomatulon tai myel-työtulon perusteella.

Myel-työtulo otetaan Yle-veron pohjaksi, jos viljelijä jonain vuonna ansaitsee työstään vähemmän kuin mihin hänen sosiaaliturvansa perustuu.

Yrittäjän maksu lasketaan vaihtoehtoisesti hänen yel-työtulostaan.

Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen valtiovarainministeriöstä sanoo myel- ja yel-työtulon kuvastavan viljelijöillä ja yrittäjillä tasaista tulotasoa pitkällä tähtäimellä.

”Maataloudessa tulotaso voi vaihdella suuresti vuosittain.”

Huono puoli myel-työtulossa on, että se harvoin asetetaan todellisen ansiotason mukaan, Vanhanen sanoo. Viljelijä voi vaikuttaa siihen.

Menettelyn oikeudenmukaisuutta Vanhanen vertaa palkansaajiin, joiden ansiot pysyvät varsin vakaina vuodesta toiseen. Yleisradiolle tasaisuus tuo ennakoitavat tulot.

”Kyllä se on väärin. Myel-työtulo ei kuvaa todellista ansiotasoa”, talliyrittäjä Hannele Ylitie Kangasalta sanoo laskentatavasta.

Ylitie pitää maatilan yhteydessä vuokratallia hevosille. Hoidokkeja on 30. Täysi talli takaa hoitajalle melko tasaista tuloa toisin kuin viljatilalla. Siellä hyvät ja huonot vuodet vuorottelevat.

MTK:n Agronet-verkkokeskustelun palstoilla viljelijät protestoivat myel-työtuloa vääräksi Yle-veron perusteeksi. Shavia-nimimerkin mielestä nyt palataan eräänlaiseen pinta-alaverotukseen.

”Kehittävillä maatiloilla myel-työtulo on usein suurempi kuin ansiotulot”, Shavia kirjoittaa.

Johtaja Timo Sipilä MTK:sta pitää lakia Yle-verosta outona lainsäädäntönä. Veron pitää perustua yhdenmukaisesti kunkin suomalaisen todelliseen maksukykyyn.

Viljelijä voi joutua kahden Yle-veron maksajaksi. Osakeyhtiömaatila maksaa 350 euron maksua, jos sen tuotto on vähintään 400 000 euroa. Miljoonan euron tuotto nostaa maksun 700 euroon.

”Myel-työtulo sekä maatalousyrittäjän vuotuiset ansiotulot ja pääomatulot ovat eri asia”, vakuutustiimin päällikkö Leena Vehkomäki Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta sanoo.

Vehkomäki toteaa myel-työtulon kuvaavan vuosittaista työpanosta maatilalla. Se on työn arvo. Maatilan työtulo jaetaan viljelijöille kunkin työosuuden mukaan.

Myel-työtulo muodostuu viljellyn pellon sekä metsien pinta-alasta sekä liitännäistoiminnasta, jos sitä harjoitetaan maatalouden ohessa.

Viljelijä voi Vehkomäen mukaan vaikuttaa työtulonsa määrään. Hän voi lain määräämissä rajoissa valita itselleen sopivan ja omaa työpanostaan vastaavan työtulon.

Verohallinto rakentaa ansiotulojen ja ja sosiaalitulon vertailua tietojärjestelmiinsä. Järjestelmän teko on kesken. Verottaja saa ennestäänkin tiedot myel- ja yel-tuloista.

”Viljelijän ja yrittäjän ei itse tarvitse tehdä asiassa mitään”, ylitarkastaja Marja-Leena Karhula verohallinnosta sanoo.

Yle-veron suuruus ilmoitetaan kullekin ennakkoverotuksen yhteydessä sekä lopullisessa veropäätöksessä. Karhula neuvoo tarkistamaan verolaskun.

Vertailujärjestelmän tekemisen hintaa Karhula ei osaa sanoa, mutta hän uskoo sitä kohtuullisiksi. JUHANI VIITALA

Avaa artikkelin PDF