Kalastusopas tietää Saimaan parhaat apajat
”Rauhallisesti, rauhallisesti, ei ole mitään kiirettä”, Mika Kärkkäinen (oik.) opastaa ja Saulius Dziugys väsyttää. Ari Nakari Kuva: Viestilehtien arkistoMIKKELI (MT)
Siima leikkaa Louhiveden pintaa, kun kalastusopas Mika Kärkkäinen taivuttaa vavan tiukkaan vastaiskuun. Kala on kiinni.
Uisteluveneessä tunnelma kuumenee hetkessä, vaikka tuuli vihmoo pohjoisesta.
Liettualaisten Saulius Dziugysin ja Arunas Adomaitisin huudot ja ilmeet kertovat, etteivät miehet tulleet turhaan syksyiselle Saimaalle.
Kärkkäinen ojentaa vavan Dziugysille, joka ryhtyy väsyttämään saalista.
Vapa myötää, ja hyrräkelan jarru rasahtelee. Hitaasti mutta varmasti siima kiertyy puolalle.
Kala pärskäyttää etäällä potkurin virrassa näytiksi muutaman pyörähdyksen ja sukeltaa sitten takaisin syvyyksiin.
Veneessä arvuutellaan vastaan teutaroivan hauen kokoa.
”Ainakin kolme kiloa”, Dziugys huikkaa saamamiehen varmuudella, kun kala vihdoin sätkii haavin havaksessa.
Vaaka näyttää, että paino jää jonkin verran alle kolmen kilon.
”Hyvä ruokakala”, Kärkkäinen kehuu.
Hauki on päivän ensimmäinen veneeseen nostettu kala. Kaksi edellistä tärppiä irtosi.
Ensimmäinen saaliskala pudottaa apinan oppaan harteilta, Kärkkäinen tunnustaa.
”Jos kalaa ei tule, asiakkaat tuntevat tulleensa petetyiksi. Varsinkin, jos ovat ensimmäistä kertaa. Sellaisen kokemuksen jälkeen he harvoin palaavat.”
Liettualaisen puunjalostusyrityksen johtajat Dziugys ja Adomaitis ovat Kärkkäisen kanssa Saimaalla jo viidettä kertaa. Viime keväänä Ristiinan vesillä herrojen saama suurin hauki painoi 5,6 kiloa.
Kärkkäisellä on menossa kahdeksas kausi kalastusoppaana. Mies on kolunnut Mikkelin, Ristiinan, Anttolan ja Puumalan vesiä koko ikänsä. Vetouisteluun hän innostui 1980-luvulla.
Saimaa Fishing Travels -nimen Kärkkäisen yritys sai vuonna 2011.
Kalastusoppaan ammatti on monen kalastuksen harrastajan unelma, mutta vain harva menestyy ammattilaisena.
Oppaalta vaaditaan kalamiehen taitojen lisäksi paljon muutakin. Pitää olla huippumyyjän supliikki, palveluammattilaisen nöyryyttä, paineensietokykyä, kielitaitoa ja bisnestajua.
”Kalaopastus on usein kallis harrastus. Eikä kukaan pelkästään tällä elä, koska työ on niin kausiluontoista”, Kärkkäinen sanoo.
Kausi alkaa, kun vene mahtuu jäiden sekaan toukokuun alussa. Syksyisin Saimaan rannat saattavat jäätyä jo marraskuun puolivälissä.
Sesongin kiireisimpänä aikana työpäivälle venyy pituutta helposti 16 tuntia, kun pitää huoltaa kalustoa ja täyttää asiakkaiden muuttuvia toiveita.
”Ongelma on, ettei kysyntä jakaudu tasaisesti koko kaudelle.”
Kärkkäinen ihmettelee, kuinka kovalla vauhdilla kalastusoppaiden koulutusta on viime vuosina pyritty lisäämään. Hän epäilee, ettei läheskään kaikille löydy töitä.
Kärkkäisen asiakkaista 80 prosenttia on ulkomaalaisia, suurin osa Venäjältä.
”Saimaalla bisnes voi kannattaa vain venäläisten asiakkaiden ansiosta. Kotimaisten varassa tämä olisi vain se kallis harrastus.”
Suomalaisille yritysasiakkaille Saimaa on kalastusmatkan kohteena vielä aika tuntematon verrattuna vaikkapa Ahvenanmaahan.
Venäläisiä kalamiehiä on tullut eri puolilta maata aina Siperiasta asti. Pietarista käydään Saimaalla kalassa paljon.
Moskovassa Kärkkäinen näkee suuria mahdollisuuksia. ”Siellähän pyörii valtakunnan rahoista puolet.”
Saimaa Fishing Travels tekee tiivistä yhteistyötä yli kymmenen mökki- ja majoitusyrittäjän kanssa. Tärkein kumppani on Anttolanhovi.
”Kalastusmatkailu ja mökkimajoitus ovat yksi ja sama kokonaisuus, sillä asiakkaita pitää avustaa usein majoituksen löytämisessä”, Kärkkäinen sanoo.
Majoituskapasiteetista on kesän vilkkaimpina lomakuukausina heinä–elokuussa pulaa.
Syksyllä Saimaalle saapuvat ulkomaiset kalamiehet pidentävät mökkiyritysten sesonkia, kun matkailukausi muuten hiljenee.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
