UUTISTAUSTA Hämäriä hommia naapurissa
Erikoinen väärinkäytös on käynyt ilmi paperittomasta hallinnostaan aiheellisesti ylpeilevässä Virossa. Aluksi petos näytti niin vakavalta, että oli syytä pelätä, että yksi maan kiinnostavimmista poliittisista innovaatioista, tietokonepohjainen äänestys valtiollisissa vaaleissa, joutuu kyseenalaiseksi.
Tarkkasilmäinen tutkiva toimittaja oli kiinnittänyt huomiota siihen, että maata johtava Reformipuolue oli yhtäkkiä alkanut saada runsaasti uusia jäseniä 70–90-vuotiaiden vanhusten, pääasiassa naisten joukosta. Pian kävi ilmi, etteivät monet heistä tienneet olevansa puolueen jäseniä.
Kyse ei ollut valtiollisista vaaleista, joissa äänioikeus varmennetaan sirukortilla, vaan puolueen sisäisestä päätöksenteosta.
Puolueen keskustoimistoon oli lähetetty joukko nimiä ja sähköpostiosoitteita, ja pyydetty heille salasanoja puolueen nettiäänestyksiä varten. Kun ne oli saatu, joku maksoi heidän puolestaan noin kymmenen euron jäsenmaksun, minkä jälkeen he saivat äänioikeuden. Tosin he eivät sitä itse tienneet ja heidän ääntään käytti joku muu.
Ostettujen valeäänten tapauksia on toistaiseksi paljastunut nelisenkymmentä. Tärkeimmäksi epäillyksi osoittautui maan entinen ulkoministeri Kristiina Ojuland.
Euroopan parlamenttiin valittu Ojuland kiisti syytökset, mutta viime keskiviikkona hänet erotettiin puolueesta. Samalla päätettiin käydä läpi kaikki puolueen yli 55-vuotiaat jäsenet ja varmistaa, että he tietävät kuuluvansa puolueeseen.
Skandaali siis puhdisti ilmaa ja tervehdytti menettelytapoja. Samalla se painoi syrjään toisen Viron sisäisen elämän erikoisuuden. Monissa maissa, Suomessakin, keskustellaan aika ajoin presidentin valtaoikeuksien ohella myös presidentti-instituution tarpeellisuudesta. Mutta missään toisessa maassa ei presidentin viran lakkauttamista ole vielä vaadittu sillä perusteella, että presidentin puolison hameet tulevat valtakunnan veronmaksajille ylivoimaisen kalliiksi!
Tällaista keskustelua Virossa käytiin parin viikon ajan ennen uuden skandaalin paljastumista. Keskustelua ei luonnollisesti käyty siksi, että Evelin Ilveksellä oikeasti olisi ollut liikaa tai liian kalliita mekkoja – sitä käytiin, koska asiaa koskevat jutut myivät hyvin: mitä räävittömämpi oli juttu, sitä paremmin se meni kaupaksi.
Viron medialla on ehkä syynsä olla tyytymätön presidentin puolisoon, mutta yhteiskunnallisen keskustelun käynnistäminen hameiden hinnan perusteella antaa maasta ulospäin kovin matalamielisen kuvan.
Työnsä moitteettomasti hoitanut presidentti ei ole ainoa virolainen vaikuttaja, joka viime aikoina on joutunut pahantahtoisen julkisen vainon kohteeksi. Samanlainen kohtalo on tullut myös EU:n komission virolaisen varapuheenjohtajan Siim Kallasin osaksi. Häntä koskevat vanhat väitteet kaivetaan esiin muutaman vuoden välein ja tarjoillaan yleisölle aina uusina paljastuksina.
Kyse on uuden itsenäisyyden alkuvuosista, jolloin Kallas toimi Viron keskuspankin pääjohtajana, ja jona aikana tapahtui useampia hämäriä rahansiirtoja. Kallasin epäiltiin hyötyneen niistä henkilökohtaisesti ja asiaa puitiin oikeudessa vuosikausia. Todisteita rikollisesta tai moitittavasta menettelystä ei löytynyt ja Kallas vapautettiin kaikista syytöksistä. Silti samoja väitteitä toistellaan yhä uudestaan – ehkä siksi, että Kallasin arvellaan tavoittelevan presidentin virkaa Ilveksen jälkeen.
Mitä taas tulee Viron median Suomea koskevaan kirjoitteluun, tai suomalaisen median Viroa koskevaan raportointiin, siitä ei ole muuta kuin myönteistä sanottavaa. Tämä käy ilmi Päivi Tirkkosen johtaman, Tallinnan yliopiston viiden naispuolisen maisteriopiskelijan selvityksestä. He ovat käyneet läpi naapurien toisiaan koskevan kirjoittelun syyskuun 2012 ja helmikuun 2013 väliseltä ajalta.
Tutkimus osoittaa, että kirjoituksia on vuosi vuodelta yhä enemmän ja että ylilyöntien määrä puoleen tai toiseen on lähes olematon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
