Vihriälän taloustyöryhmältä esitys vappuun mennessä – keskusta haluaa ravintoloille "yleistuen" päälle 20 miljoonaa euroa

Ravintolat pysyvät kiinni hallituksen päätöksellä toukokuun loppuun saakka – take-away -ruokailua lukuun ottamatta. Kuva: Jarno Mela

Koronakriisin talousvaikutuksia selvittävä ja taloustieteilijä Vesa Vihriälän johdolla toimivan taloustyöryhmän on määrä saada työnsä ja siihen liittyvät toimenpide-esitykset valmiiksi vappuun mennessä. Talousselvityksen ovat tilanneet työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö.

Työryhmä pyrkii saamaan mahdollisimman reaaliaikaisen kuvan Suomen taloustilanteesta ja koronaviruksen vuoksi osittain suljetun kansantalouden tilanteesta lähitulevaisuudessa. Muun muassa matkailu- ja ravintolatoimialat sekä kauppa ja palvelualat ovat menettäneet suuren osan liikevaihdostaan ja kannattavuudestaan. Hallitus määräsi valmiuslain nojalla ravintolat, kahvilat ja baarit suljettaviksi huhtikuun 4. päivästä toukokuun loppuun saakka.

Yli 10 hengen yleisötilaisuudet on niin ikään toistaiseksi kielletty.

Matkailu ja ravintola-alaa edustava Mara ry on pyytänyt 350 miljoonan euron tukipakettia. Maran toimitusjohtaja Timo Lappi esitti tukitarpeen huhti-toukokuulta Helsingin Sanomien haastattelussa 27.4.

Vihriäln työryhmällä oli alkuun vaikeuksia saada sosiaali- ja terveysministeriön mallinnuksia koronaviruksen etenemisestä. Mallinnukset tarvittiin, jotta viruksen etenemisen vaikutuksia kansantaloudessa pystyttäisiin arvioimaan. Tiedot on nyttemmin toimitettu työryhmän käyttöön.

Vihriälän työryhmän esityksistä ei ole tarkempaa tietoa tai väliraporttia julkistettu. MT:n tietojen mukaan työryhmän tukimalli painottuu tiettävästi ns. "helikopterirahaan" – vastikkeetta jaettavaan valtiontukeen yrityksille, tukirahaa liikevaihdon pudotuksesta.

MT:n tietojen mukaan keskustapuolue haluaa ravintoloille Vihriälän yleistuen sekä 20 miljoonaa euroa sen päälle.

Valtiovarainministeriön optimistisemmankin ennusteen perusteella laskusuhdanne koettelee Suomea rajusti syksyllä. Yrityksiä menee nurin tukirahoistakin huolimatta.

Jos ministeriön perusskenaario toteutuu ja sulkutoimet päästään purkamaan juhannukseen mennessä, bkt:n lasku jäisi 5,5 prosenttiin. "Kauhuskenaariossa" kuusi kuukautta kestävät talouden ja liiketoiminnan rajoitukset merkitsisivät vm:n laskuharjoituksessa vuoden 2020 talouden supistumista 12 prosentilla suhteessa kansantuotteeseen.

Hallitus pohtii voisiko osan kouluista avata – päätökset tehtäneen huomenna keskiviikkona.

Kun hallitus huomenna keskiviikkona kokoontuu Säätytalolle neuvottelemaan mahdollisesta koulujen avaamisesta toukokuussa, on keskustelujen lähtökohtana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilannekatsaus.

Sen pohjalta hallitus pohtii, onko koulunkäynnin rajoitusten jatkamiselle olemassa edelleen valmiuslain edellyttämiä välttämättömiä perusteita. Jos perusteita rajoitusten jatkamiselle ei ole, lähtee opetus- ja kulttuuriministeriöstä oppilaitoksille ohjeet koulujen avaamisen käytännön järjestelyistä.

"Valmiuslain vaatimus rajoitustoimien välttämättömyydestä on hyvin tiukka. Meidän on noudatettava perustuslakia myös poikkeusoloissa", sanoo opetusministeri Li Andersson (vas.) STT:lle sähköpostihaastattelussa.

Koska päätös mahdollisesta koulujen avaamisesta tehdään terveysviranomaisten suositusten perusteella, Andersson ei lähde ennakoimaan sen sisältöä eikä esimerkiksi sitä, koskisiko koulujen avaaminen vain tiettyjä luokka-asteita.

Kevään aikana kouluissa toteutettu etäopetus on sujunut Anderssonin mukaan pääasiallisesti hyvin, mutta hän on huolissaan siitä, että etäopetus on asettanut oppilaat eriarvoiseen asemaan. Kaikkien oppilaiden kotiympäristö kun ei yhtä hyvin tue etäkoulunkäyntiä.

"Kannan erityistä huolta niistä lapsista ja nuorista, joille koti ei ole turvallinen paikka olla. Tämä pitkä etäopetusjakso on heille erityisen rankka", Andersson kirjoittaa.

Andersson muistuttaa, että osaa lapsista ei ole lainkaan tavoitettu yli kuukauden jatkuneen etäopetusjakson aikana. Hän viittaa Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n kyselyyn, jonka mukaan jopa 70 prosenttia opettajista kertoo, että yksittäisiä oppilaita ei tavoiteta etäopetuksen aikana tai heidän tavoittamisensa on epäsäännöllistä.

"Mikäli koulut pysyisivät koko kevätlukukauden kiinni, osalla lapsista ei syksyllä olisi ollut yhteyttä kouluun viiteen kuukauteen", Andersson laskee.

"On tärkeää, että opettajilla on kaikkien oppilaiden osalta mahdollisuus kartoittaa tilannetta pitkän etäopetusjakson jälkeen ja suunnitella tarvittavia tukitoimia syksylle."

Anderssonin mukaan koulujen palautuminen normaaliin lähiopetukseen tarkoittaisi myös sitä, että lasten olisi myös syytä palata normaalisti koulunpenkille.

"Tilanteessa, jossa siirryttäisiin koulussa annettavaan lähiopetukseen, ei etäopetusta enää annettaisi. Silloin läsnäoloon ja poissaoloihin pätisivät lähtökohtaisesti samat säännöt kuin normaalioloissa."

STT:n tietojen mukaan hallitus kokoontuu keskiviikkona loppuiltapäivästä Säätytalolle keskustelemaan koulujen avaamisesta.

Hallitus on tiettävästi varautunut jatkamaan neuvotteluja torstaina aamupäivällä, jos päätöstä ei keskiviikkoillan aikana synny.

Hallituksen on määrä päättää, palataanko kouluissa lähiopetukseen vielä tämän lukukauden aikana. Voimassa olevalla päätöksellä kouluissa on määrä jatkaa etäopetusta 13. toukokuuta asti.