Kolmiolaskenta patistaa suksille
Markku Halonen (vas.) ja Kauko Kauppi Lumijoen metsästysyhdistyksestä löysivät lauantaina Karinkannan riistakolmiolta muun muassa hirven jälkiä. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoLUMIJOKI (MT)
Nuhjuinen nollakeli ei ole optimaalinen lumijälkien laskentaan, mutta helmikuinen lauantaipäivä voi olla Lumijoen
lakeuksilla viimeinen hetki hiihtää riistakolmio.
Siispä metsäsukset jalkaan ja silmät auki.
Tasasivuisen kolmion muotoinen reitti, neljä kilometriä suuntaansa, on pitkäaikainen menetelmä riistakantojen seurannassa.
Tuhannet vapaaehtoiset metsästäjät ja eränkävijät laskevat kolmioilta talvella nisäkkäiden lumijälkiä ja kesällä pääasiassa metsäkanalintuhavaintoja.
Havaintojen avulla Luonnonvarakeskus Luke (aikaisemmin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) muodostaa arvionsa riistakantojen koosta.
Kolmiolaskenta vaikuttaa siten myönnettävien kaatolupien määrään. Erityisesti teeren talvipyynnin salliminen riippuu kesäkolmiolaskentojen tuloksista.
Lumijoen metsästysyhdistys on laskenut kolmioita kolmisenkymmentä vuotta.
Konkarilaskija Kauko Kauppi hiihtää edellä. Ensimmäinen jäniksen jälki risteää linjalla parisataa metriä hiihdettyämme.
Allekirjoittanut olisi hiihtänyt iloisesti ohi, mutta Kauppi on tarkkana ja merkkaa jälkihavainnon karttaan.
Hanki kantaa jo sen verran hyvin, että pikkunisäkkäiden, kuten kärpän ja hillerin jäljistä on turha haaveilla.
Noin viisikiloisen ketun jälki erottuu kovettuneesta hangesta juuri ja juuri.
”Kettu alkaa olla Lumijoella jo harvinainen, sillä ilveksen kanta on kasvanut”, perässäni hiihtävä Markku Halonen kertoo.
”Jos oikein hyvä tuuri olisi, valkohäntäpeuran jäljen voisi nähdä. Lumijoki on sen pohjoisinta levinneisyysaluetta.”
Noin kolmen kilometrin hiihdon jälkeen näemme ensimmäisen hirven jäljen. Soikeanmuotoisista papanoista Kauppi päättelee, että kyseessä on naarashirvi.
”Uroksella papanat ovat pyöreitä”, Kauppi tietää.
Lumijoen metsästysyhdistyksellä on kaksi riistakolmiota, jotka se käy laskemassa kaksi kertaa vuodessa.
”Uudet jäsenet saavat kolmio-
laskentoihin osallistumisesta talkoopisteitä. Niitä keräämällä heidät voidaan hyväksyä varsinaisiksi jäseniksi”, yhdistyksen aktiiveihin kuuluva Juha Meskus kertoo.
Viime kesänä seuraan liittyneet Esa Hirvasniemi ja Jani Mattila saapuivat ensimmäistä kertaa mukaan kolmiolaskentaan.
”Kesälaskentaan seuraavaksi”, Mattila lupaa.
Meskus toivoo, että muutkin nuoret innostuisivat mukaan, sillä metsästysseuran aktiivinen jäsenkunta harmaantuu.
Vaatii kuitenkin kuntoa ja tahtoa, että jaksaa aikaisin lauantaiaamuna lähteä metsään hiihtämään 12 kilometriä.
Riistakolmiolaskennat aloitettiin 1980-luvulla.
”On sitä treenattu”, kannanarviointipäällikkö Pekka Helle Lukesta toteaa.
Entisen Rktl:n tutkijat ovat olleet huolissaan, riittääkö Lukella rahaa riistakolmiolaskentaan jatkossa, kun tehostamispaineet ovat kovat.
Helteen mukaan hänen on annettu ymmärtää, että pitkäkestoiset ja suhteellisen edulliset tutkimussarjat saavat jatkaa.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
