Muinainen saari vangitsee lakeuksien lumisateet

Lauhanvuoren laki oli jääkauden jälkeen saari, ja alarinteitä peitti meri. Nykyisin laella kasvaa ympäristöä rehevämpää metsää. Kuva: Viestilehtien arkisto

KAUHAJOKI JA ISOJOKI (MT)

Lauhanvuori on 231-metrisenä yksi Länsi-Suomen korkeimmista kohoumista. Loivasti nousevaa tietä ajaessa sitä ei ehkä tajua. Sijainnin ymmärtää, kun katsoo ympärilleen vuoren laakealle laelle rakennetusta näkötornista.

Talvisin torni on turvallisuussyistä suljettu, mutta lehtijuttua varten tehtiin ystävällinen poikkeus. Kävijöiden polkema lumi ja jää tekisivät jyrkistä portaista hengenvaaralliset.

Lauhanvuori on ollut saari, kun ympäröivällä seudulla vielä velloi jääkauden jälkeinen meri. Luonnonhistoria on jättänyt jälkensä.

”Kesällä raja on nähtävillä kuin veitsellä leikaten”, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Rami Tuominiemi.

Lauhanvuoren laen maa on melko rehevää, entinen merenpohja taas karua jäkäläkangasta. Rinteessä on paikoin paljaita kivikkoja, joiden kohdalle rantaviiva on joskus juuttunut. Suurin kivijata puiston lounaislaidalla on satojen metrien pituinen.

Ympäristöään korkeampi Lauhanvuori vangitsee sateet. Vesi ruokkii alarinteiltä pulppuavia lähteitä.

Vuoren juuren notkoissa on soita ja lampia, suurimpana Spitaalijärvi. Sen nimelle on kaksi selitystä. Joko vettä on pidetty ihotauteja lääkitsevänä, tai sitten taustalla on mutu-kalan ruotsinkielinen nimi spetälska.

Korkea sijainti viilentää ilmastoa hieman. 100 metriä ylöspäin merkitsee suunnilleen samaa kuin siirtyminen 100 kilometriä pohjoisemmaksi.

Toisaalta mäki on suojassa kesähalloilta. Niinpä siellä on viljelty siemenperunaa vuosisatojen ajan. Metsähallitus jatkaa perinnettä. Luontopolun äärellä rehottaa kesäisin perunamaa.

Runsaiden lumisateiden ansiosta Lauhanvuori suo hyvät hiihtomahdollisuudet vielä kevättalvella. Kauhajoen ja Isojoen kunnat ylläpitävät puistossa ja sen ympärillä kymmenien kilometrien latuverkostoa.

Joskus alueella on järjestetty jopa vappuhiihtoja. Vuosittaisia hiihtotempauksia ovat Kauhajoen puolelta lähtevä Kauha-Hiihto ja isojokilaisten Lauhan hiihto.

Kansallispuistossa käy noin 10 000 vierailijaa vuodessa. Talvisin puistoon tullaan hiihtämään, sulan maan aikana päiväretkille. Lauhanvuoren laelle pääsee tietä pitkin sekä Kauhajoen Muurahaisesta että Isojoen suunnalta. Laelta kulkee polkuja kahteen suuntaan.

Spitaalijärven ja Ahven- sekä Kaivolampien äärelle saa pystyttää teltan. Spitaalijärvellä voi myös tehdä tulet keittokatokseen tai nuotiopaikalle.

Tuominiemen mukaan reittejä on suunnitteilla lisää. Tulevaisuudessa puiston sisällä voi patikoida noin 19 kilometrin mittaisen kahdeksikon.

Lauhanvuoren kansallispuisto perustettiin vuonna 1982. Sitä ennen se oli metsätalouskäytössä, joten mäntyvaltaiset metsät eivät ole vielä kovin aarniomaisia.

Luonto ottaa kuitenkin omansa takaisin pikkuhiljaa. Pilkku- ja ruskomäntypistiäiset ovat tappaneet mäntyryhmiä siellä täällä. Metsähallitus on jouduttanut alavien soiden luonnontilaistumista tukkimalla ojia.

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF