Uudet kaivokset toisivattyötä varsinkin Lappiin
Pohjois-Suomen kaivoskoulutus pyrkii vastamaan maakunnassa kasvavaan työvoimatarpeeseen. Eetu Keloneva (vas.) ja Marjo Isometsä opiskelemassa kaivosalaa koulutuskuntayhtymä Lappiassa tammikuussa. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoKaivosteollisuuden investointien lasketaan lisäävän suoraan tuhansia uusia työpaikkoja sekä välillistä työllistämistä.
Investoinnit kaivosteollisuudessa ajoittuvat lähivuosiin ja tähän vuosikymmeneen. Niistä suurinta odotetaan Lappiin Ranualle, jossa on palladiumin ja platinan esiintymä.
Päätöstä Soklin apatiittikaivoksen avaamisesta Itä-Lapissa odotetaan ensi kevääksi. Silloin tuotanto käynnistyisi vuonna 2017.
Keskiviikkona julkistettu toimialaraportti elättelee toivetta, että kaivosalasta saadaan merkittävä menestystekijä Suomelle. Kaivoksissa tarvitaan 5 000 uutta työntekijää.
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) laskee, että uusista työpaikoista merkittävä osa, kaksi kolmesta, tulee Lappiin. Lapissa oli 10 000 työtöntä syyskuussa.
Uusia työpaikkoja syntyisi liki 3 000. Parituhatta korvaa eläkkeelle lähtijöitä. Kaivosala työllistää välillisesti 30 000 työntekijää. Metallia heistä jalostaa 17 000.
Viime vuonna teollisuusmineraaleja louhittiin Suomessa 31 kaivoksesta. Kaivosteollisuuden liikevaihto oli lähes 1,5 miljardia euroa.
Suomessa toimii nyt 40–50 malminetsinnän organisaatiota. Vireillä on ainakin 15 merkittävää kaivoshanketta.
Investoivien yritysten pääomistus on yleensä ulkomailta. Ranuan hanketta virittää eteläafrikkalainen yhtiö ja Soklissa Yara Norjasta.
Työ- ja elinkeinoministeriössä lasketaan kaivostoiminnan vuosikymmenen lopulla kasvattavan Suomen kansantaloutta puolellatoista miljardilla eurolla.
”Suomesta voi tulla kaivannaisteollisuuden suunnannäyttäjä EU:ssa”, elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) sanoo.
Kaivosteollisuus on lupaavimmassa vaiheessa Suomessa ja Ruotsissa. Alan korkeasta teknologiasta halutaan tehdä vientituotetta.
Häkämies kokosi keskiviikkona Helsingissä kaivosalan osapuolia pyöreän pöydän keskusteluun. Tapaamisia aiotaan keväällä jatkaa.
Koolla oli ensi kertaa ministereitä ja virkamiehiä sekä edustajia kaivosteollisuudesta ja etujärjestöistä. Keskustelut käytiin englanniksi.
Pyöreän pöydän jälkeisessä tiedotustilaisuudessa ministerit korostivat kaivosteollisuuden mahdollisuuksia. Haitat vesistöille ja ympäristölle pitää minimoida.
”Luonnonsuojelualueet pitää rauhoittaa kaivoksilta”, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) rajaa.
Porukka oli yksimielinen tarpeesta kehittää kaivosteollisuutta kansan tukea laajasti hakien. Tämä edellyttää vastuullisuutta ja parasta teknologiaa.
Maatalous ja poronhoito sekä matkailu pitää kaivosalueilla huomioida maankäytön suunnittelussa. On erilaisia lukuja siitä, miten matkailu ja kaivokset työllistävät.
”Kittilässäkin kaivokset työllistävät jo matkailua enemmän”, Häkämies vastaisi luonnonsuojelijoille.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen neuvoo pitämään huolta toimitusketjuista kaivoksista jalostukseen. Niiden pitää olla kilpailukykyisiä.
”Kaivoksia ei täältä voida viedä, malmit ja jatkojalostus voidaan.”
Valmistavista kaivoshankkeista kuljetuksia voidaan selvityksen mukaan tehdä autoilla. Uusia työpaikkoja syntyy täälläkin, Turunen huomioi.
Kaivoshankkeet venyvät, sillä lupien käsittely kestää ja valitukset ottavat aikansa. Niinistö ehdotti valmisteveron korotusta, millä rahoitettaisiin lisäväki lupakäsittelyyn.
JUHANI VIITALA
Kaivoksia
ei täältä
voida viedä, malmit ja jatkojalostus
voidaan.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
