Balin sopimus onkokoaan tärkeämpi

Maailman kauppajärjestön WTO:n viime viikolla Balilla pidettyyn kokoukseen oli ladattu paljon paineita ja odotuksia. Kokouksen epäonnistuminen olisi todennäköisesti johtanut vuonna 2001 aloitetun Dohan kierroksen lopulliseen hautautumiseen.

Monien epäonnistumisten jälkeen WTO oli selkä seinää vasten, koska monenkeskisten kauppasopimusten sijaan monet maat ja alueet ovat ryhtyneet kahdenvälisiin kauppaneuvotteluihin. Erityisesti köyhimmissä maissa on pelätty, että ne jäävät kahdenvälisten sopimusten lisääntyessä vauraampien alueiden jalkoihin.

Huoli on perusteltu, koska kahdenväliset neuvottelut ovat lisääntyneet nopeasti. Esimerkiksi Euroopan unioni käy kauppaneuvotteluja Yhdysvaltojen, Japanin ja Intian kanssa. Kahdenvälisiä tai alueellisia kauppasopimuksia on maailmalla tehty tähän mennessä jo 575. (MT 11.12.)

Pakon edessä WTO:n 159 jäsenmaata pääsivätkin Balilla sopimukseen. Sopimuksen syntymistä auttoi huomattavasti, että pahimmat kiistakysymykset jätettiin suosiolla syrjään.

Sovun pohjana oli WTO:n pääsihteerin Roberto Azevedon kokoama niin sanottu ”pieni paketti”. Paketissa sovittiin tullimuodollisuuksien vähentämisestä sekä lisättiin köyhimpien mahdollisuuksia päästä rikkaampien maiden markkinoille.

Vaikka sopimusta kutsutaan minipaketiksi, on sen merkitys toteutuessaan sekä yrityksille että koko maailmankaupalle huomattava.

Teollisuusmaiden järjestön OECD:n arvion mukaan sopimus alentaa yritysten kaupankäyntikustannuksia kymmenellä prosentilla ja lisää maailmankauppaa vuosittain jopa tuhannella miljardilla dollarilla.

Kuten monta kertaa aiemminkin, sopimus oli Balillakin kaatua maataloustuotteiden tulleihin ja tukiin. Kehittyvät maat saivat tahtonsa läpi siinä, etteivät rikkaat maat saa vaatia näiden maiden maataloustuotteilta tulleja. Kiistaa oli myös siitä, että Intia haluaa jatkaa oman ruuantuotannon tukemista, vaikka tukimalli on WTO:n sääntöjen perusteella kyseenalainen.

EU:n ja Suomen kannalta kehittyvien maiden ruuan tuonnin tullittomuus ei muuta mitään, koska EU poisti tullit näiltä tuotteilta jo vuonna 2001.

Sen sijaan, jos tullauskäytäntöjä saadaan todella kevennettyä, on se hyvä uutinen erityisesti suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Rajamuodollisuuksien helpottuminen esimerkiksi Suomen ja hiljattain WTO:n jäseneksi tulleen Venäjän välisessä kaupassa olisi enemmän kuin tervetullutta.

Balin kokouksessa ruokaturva nousi erityisesti Intian tukipolitiikan takia vahvasti esiin. Intia haluaa tukea ruuan tuotantoaan, koska maalla on omakohtaista kokemusta siitä, että ruoka ei aina riitä kaikille.

Halu ruuan tuotannon tukeminen sellaisissa maissa, joilla siihen on mahdollisuus, on ymmärrettävää. Kaikki maat pyrkivät siihen, että ne pystyvät ruokkimaan omat kansalaisensa. Esimerkiksi Kiina haluaa taata ruuan riittävyyden hankkimalla viljelymaata muun muassa Afrikasta.

Ruoka tulee nousemaan vahvasti esiin muissakin kuin WTO:n neuvottelupöydissä. Yhdysvaltojen ja EU:n välisissä kauppaneuvotteluissa erityisesti ruuan tuotantotavat tulevat olemaan vahvasti esillä.

Joka tapauksessa Balilla saavutettu sopimus on kokoaan tärkeämpi. Sopimus pitää prosessin käynnissä sekä lisää luottamusta koko WTO:ta kohtaan. Kokous osoitti myös, että teollisuus- ja kehitysmaat pystyvät löytämään yhteisen tahtotilan.

Avaa artikkelin PDF