Westas vähentää tuontia ja lisää kotimaisen tukin sahausta
KOSKI TL (MT)
Uusi sahakonserni Westas Group haluaa vahvistaa asemaansa etenkin Satakunnassa, kertoo pääomistaja ja toimitusjohtaja Pekka Kopra.
”Tuontipuun kanssa pelaaminen tekee ostosta nykivää ja epätasaista. Me haluamme enemmän vakautta ja pitkäjännitteisyyttä myös metsänomistajan näkökulmasta”, Kopra sanoo.
Westas osti Varsinais-Suomen Koskella toimivan Raunion sahan ja Pihlavan sahan Porista syyskuun lopulla.
Pihlavasta on viety menneinä vuosina puuta Ruotsiin.
”Kuitupuumäärämme ovat aika suuria ja meillä on kiinnostusta jatkaa vientiä.”
Sahayhtiöiden liittäminen konserniin etenee hyvää vauhtia.
Puunhankintaorganisaatiot ja myynti on yhdistetty. Taloushallintoa kootaan Koskelle.
”Olemme siirtymässä yhteisiin tietojärjestelmiin, mikä mahdollistaa kustannussäästöjä.”
Sahojen etäisyys tuo jonkin verran haasteita, kun puunhankintaan ja tuotantoon etsitään parhaita käytäntöjä. Tavoitteena on, että tukki käytetään aina lähimmällä sahalla.
Raunion ja Pihlavan sahojen puunhankinta-alueet ovat menneet päällekkäin noin 50 kilometrin levyisellä kaistalla.
Westas Group lukeutuu 350 000 kuutiometrin kapasiteetillaan Suomen suurimpiin itsenäisiin sahayrityksiin.
”Onhan tässä syntynyt tavarantoimittajiin ja asiakkaisiin nähden lisää neuvotteluvoimaa. Voimme vertailla eri ratkaisuja ja valita parhaat”, Kopra pohtii.
Westas etsii kasvua ensimmäisenä bioenergiasta.
Raunion saha ja Pihlavan saha jatkavat konsernissa erillisinä yhtiöinä. Kolmas yhtiö muodostetaan biopolttoaineiden myynnin ympärille.
Raunion sahalla biopolttoaineet on ollut yhtiöitettynä. Pihlavankin puunhankinnassa syntyy polttoon sopivaa raaka-ainetta, mutta Rauniota pienempiä määriä. Raunion bioenergiayhtiön liikevaihto ylsi viime vuonna seitsemään miljoonaan euroon.
Westaksen bioenergiatoiminnan liikevaihto pyritään nostamaan Kopran mukaan 12 miljoonaan euroon eli noin 15 prosenttiin konsernin nykyisestä liikevaihdosta.
Westaksen metsäpäällikön Juha Mäen mukaan energia-asiakkaina on erikokoisia yrityksiä. ”Meillä on päätoimivastuu keskisuurissa kunnallisissa laitoksissa, hyvänä esimerkkinä Nurmijärven Sähkö.”
Suurimpia asiakkaita ovat Loimaan Kaukolämpö, Pori Energia ja Vapo.
Lämpölaitoksille myydään pääasiassa sahanpurua sekä hakkuilta kertyviä oksia ja latvoja.
”Kuorta poltettiin ennen paljon, mutta nykyisin kuori menee meiltä viherrakentajille”, Mäki sanoo.
Raunion sahan tuotannosta 75 ja Pihlavan tuotannosta 60 prosenttia on kuusisahatavaraa, loput mäntyä.
Puulajisuhteet sahoilla aiotaan pitää jokseenkin ennallaan. Sahoilla on historian perusteella luontainen työnjako.
”Raunion sahalla tehdään tarkempi räätälöinti asiakkaille. Pihlavan sahalla keskitytään suoraviivaisempaan tekemiseen”, Kopra hahmottelee erikoistumista.
Westas Group aikoo säilyttää vahvuutenaan pienen sahan joustavuuden.
Metsäpäällikkö Mäen mukaan joustava puunhankinta tarkoittaa sitä, että hakkuukoneet saavat kaksi kertaa viikossa uudet tukkimitat sen perusteella, kuinka sahatavaraa on myyty.
Metsänomistajalle maksetaan vähintään se, mitä kauppakirjassa on sovittu.
”Kauppakirjassa on vähimmäistaso, mutta tukkiprosentti voi olla sitä parempi ja metsänomistajalle tuottoisampi, kun lopullinen katkonta tehdään aina senhetkisen myynnin mukaan”, Mäki selvittää.
Westas Groupin liiketoiminnan kehittämisessä Kopra nostaa kärkeen kolme tavoitetta.
”Kansainvälisyys niin, että vientiä on laajasti ympäri maailman. Tiivis asiakaspalvelu ja tehokas perustuotanto.”
Konsernin kansanvälistämisessä on kohentamisen varaa esimerkiksi Kiinassa, vaikka sinnekin sahatavaraa myydään jo.
Perustuotannon tehokkuuden parantamisen Kopra näkee paremmaksi tieksi kuin jalostusasteen noston.
”Me jatkamme näillä perussahatavaratuotteilla, emmekä aio lähteä haihattelemaan jatkojalostuksella”, Kopra linjaa.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
