EU pui petokiistoja työpajassa
Susien määrä on Euroopassa ollut kasvussa. Suojelun taso kuitenkin vaihtelee maittain. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
EU-komissio järjesti perjantaina Brysselissä kuulemistilaisuuden ja työpajan suurpetojen ja ihmisten rinnakkaiselosta.
”Haluamme edistää vuoropuhelua ja kuulla eri osapuolten näkemyksiä petoasioista”, komission luonto-osaston johtaja Pia Bucella sanoo.
Tilaisuuteen oli kutsuttu metsästäjien, karjankasvattajien ja luonnonsuojelijoiden edustajia eri EU-maista.
MTK:ta edustanut yläneläinen lampuri Tapio Rintala kertoi susien aiheuttamista vahingoista omalla ja lähialueen tiloilla.
Sudet ovat Yläneellä hyökänneet toistuvasti kotieläinten kimppuun vuoden 2010 jälkeen. Rintalan mukaan susien yleistyminen aiheuttaa asukkaiden keskuudessa pelkoa, eikä esimerkiksi lapsia uskalleta enää päästää yksin pihalle.
”Ongelmat tuntuvat olevan hyvin samanlaisia muissakin EU-maissa. Ainakin kymmenen ihmistä tuli heti kertomaan omista kokemuksistaan.”
Petojen määrää tutkineen professori Luigi Boitanin mukaan suurpetojen kanta on useimmissa Euroopan maissa vakaa tai kasvussa.
1960- ja 1970-lukujen jälkeen petokannat ovat elpyneet lähes kaikkialla. EU on käyttänyt esimerkiksi suden suojeluun viimeisten parin vuosikymmenen aikana yhteensä yli 30 miljoonaa euroa.
Susia on Suomen lisäksi runsaasti Baltian maissa, Keski-Ruotsissa, Romaniassa ja Balkanilla sekä Espanjan pohjoisosissa ja Italiassa.
Boitanin mielestä toimiva rinnakkaiselo vaatii sekä ihmisten että petojen etujen huomioimista.
”Kummatkin ovat tärkeitä.”
Euroopan metsästäjäjärjestöjen puolesta puhuneen Yves Lecoqin mukaan suurpetojen hallittu metsästys voi vähentää petoihin liittyvää vastakkainasettelua ja laitonta metsästystä.
Hän kaipaisi kuitenkin lisää päätösvaltaa jäsenmaille ja alueelliselle tasolle.
Samaa viestitti Pohjoismaisia metsästäjiä edustanut Lauri Kontro. ”Ongelmat pitää ratkaista paikallisella tasolla niin, että asukkaita kuullaan. Muuten tulee konflikteja.”
Espanjan WWF:ää edustanut Luis Suarez puolestaan muistutti siitä, että pedot voivat tehdä luontomatkailusta mielenkiintoisempaa ja tuoda lisää turisteja maaseudun luontokohteisiin.
Suurpetojen suojelu perustuu EU:n luontodirektiiviin, joka on ollut voimassa vuodesta 1992 lähtien. Direktiivin liitteissä määritellään eri lajien suojelun taso eri alueilla.
Esimerkiksi susi on Etelä-Suomessa täysin suojeltu. Pohjois-Suomen poronhoitoalueella suojelu on lievempää. Ruotsi taas kuuluu suden osalta kokonaan tiukan suojelun piiriin ja Viro lievempään. EU ei varsinaisesti määrittele paljonko petoja pitää olla, vaan hyväksyy kansallisesti tehdyt hoitosuunnitelmat
Paineita suojelutasojen muuttamiseen on ajoittain ollut, mutta ainakaan tällä hetkellä komissio ei Bucellan mukaan ole avaamassa luontodirektiiviä.
”Direktiivin muuttaminen ei toistaiseksi ole suunnitelmissa. Kuulemisten jälkeen pohdimme, mitä nykyisen lainsäädännön puitteissa voidaan parantaa”, hän painottaa.
Lauri Kontro on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja ja Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
