Keski-Euroopan satovaikuttaa luomuviljan hintaan
Luomuviljan hinnat ovat selvästi matalammalla kuin viime vuonna tähän aikaan. Sadon laadusta odotellaan vielä tietoa.
”Hinnat tulevat alas, varsinkin kun näyttää siltä, että Keski-Euroopassa tulee hyvä sato. Muttei tämä myöskään hinnan romahdukselta näytä”, muotoilee Hankkija Oy:n luomuviljan ostopäällikkö Terhi Kujala.
Hän kertoo, että Saksassa on jo ostettu uuden sadon viljaa sisään. Sato on siellä laadullisesti hyvä, mutta jyvät voivat olla pieniä kuivuuden vuoksi.
Baltiassa odotetaan sekä määrällisesti että laadullisesti kelpo satoa. Siellä luomutuotanto kasvaa vauhdilla.
Baltia onkin Suomen merkittävin kilpailija luomuviljassa.
”Kysyntä kotimaassa on kasvanut. Kaikkea ei tarvitse viedä, sillä tavara liikkuu kotimaassakin”, kertoo Kujala. Luomukotieläintiloja tulee koko ajan lisää, mikä kasvattaa menekkiä.
Suomen Rehu aloitti viime syksynä luomurehun toimitukset Kotkan tehtaaltaan.
”Se on yllättänyt positiivisesti. Olemme iloisia siitä, miten hyvin rehut on otettu vastaan.”
Kujala kehuu yhteistyön sujuneen viljelijöiden kanssa hyvin. Rapsi ja soija tuodaan ulkomailta, mutta muuten raaka-aine on saatu hyvin tehtaan läheltä.
”Sikatiivisteen ensimmäiset erät on valmistettu ja toimitettu kesällä. Sikapuolella on buumia ja uskon että sitäkin alkaa mennä hyvin, jos suunnitellut luomuun siirtymiset tapahtuvat.”
”Uskon, että kun rehuja on saatavilla, se myös kannustaa siirtymään luomuun.”
Luomurukiista on tällä hetkellä pulaa. Muiden luomumyllyviljojen menekki perustuu vahvasti vientiin, Helsingin Myllyn tuotantojohtaja Heikki Saarinen sanoo. ”Tavanomaisessa viljassa vienti ei ole niin tärkeässä osassa kuin luomussa.”
Helsingin Mylly on oman arvionsa mukaan Suomen suurin kotimaisen luomuviljan jalostaja. Se on myös merkittävä luomutuotteiden viejä. Yrityksen käyttämästä luomumyllykaurasta 80–90 prosenttia menee vientituotteisiin, Saarinen arvioi.
Vienti vetää hyvin, mutta kilpailu kiristyy, Saarinen kertoo. Itä-Euroopan maat ja esimerkiksi Kazakstan tuottavat halpaa ja hyvälaatuista luomuvehnää.
”Monessa näistä maista on ihan samanlaiset ajatukset kuin Suomessa, että luomu on se, jolla päästään markkinoille. Esimerkiksi Romanialla on etuna lyhyt matka Saksaan ja Ranskaan.”
Vientikaupat pitää joka vuosi neuvotella ja taistella uudestaan, Saarinen sanoo. ”Ei niitä tuosta vain tule. Suomella ei ole viennissä mitään ylivoimaa.”
Luomurehujen tuotanto Suomessa on onneksi kasvanut, Saarinen toteaa. Aiemmin leipäviljaksi kelpaamaton luomuvilja päätyi usein tavanomaisen rehuviljan sekaan. ”Se oli huono ratkaisu kaikkien kannalta.”
Asiakkuuspäällikkö Minna Oravuo Raisioagrosta kertoo, että yhtiö ostaa tulevallakin kaudella kaikkia luomuviljalajeja.
Tarjontatilannetta on tässä vaiheessa vaikea arvioida, sillä luomuviljakasvustot ovat yhtä vaihtelevia kuin tavanomaiset.
”Laatu on vielä kysymysmerkki: löytyykö luomusuurimokauraa yhtä hyvin kuin viime talvena ja mikä on vehnän laatu.”
Raisioagro ryhtyi viime vuonna yhteistyöhön Osuuskunta Itämaidon Liperin Myllyn kanssa. Liperissä valmistetaan luomunaudanrehua.
Viime talvena luomurehuviljaa vastaanotettiin Liperin Myllyn tarpeisiin Liperissä, Kuopiossa, Ylivieskassa ja Loimaalla. Näillä näkymin vastaanottopaikat pysyvät samoina.
Liperin Myllyn rehujen myynti käynnistyi Oravuon mukaan kohtuullisesti. ”Olisi se tosin voinut olla vilkkaampaakin.”
HANNA SALONEN
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
