Kaikille elintarvikeyrityksille esitetään 150 euron valvontamaksua – jatkossa terveystarkastaja saa mennä yksityiskeittiöön

Elintarvikevalvonta muuttuu riskiperusteiseksi, jos uusi laki hyväksytään. Elintarviketurvallisuuden ei pitäisi vaarantua. Kuva: Hanna Linnove

Hallitus antoi torstaina esityksen uudesta elintarvikelaista.

"Tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa vaarantamatta elintarviketurvallisuutta", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) painottaa.

Osana uutta lakia kaikille elintarvikeyrityksille tulee 150 euron valvontamaksu. Lisäksi yrityksiltä peritään nykyiset valvontamaksut.

150 euron maksusta ovat vapautettu alkutuotanto, kyläkaupat, järjestöt ja yritykset joiden liikevaihto on alle 10 000 euroa vuodessa.

Arvioitu valvontamaksujen tuotto nousee nykyisestä 5 miljoonasta eurosta 12,5 miljoonaan euroon. Maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtajan Sebastian Hielmin mukaan tällä varaudutaan elintarvikevalvonnan siirtymiseen maakuntien vastuulle.

"Käytännössä pelkona olisi ollut valvontamaksujen moninkertaistuminen, jos maksupohjaa ei olisi laajennettu."

Nykyisin kunnat vastaavat elintarvikevalvonnasta ja pääosin myös sen kustannuksista. Jatkossa maakunnat saavat enemmän valvontamaksuja, koska kaikilta toimijoilta peritään 150 euroa. Tämän lisäksi perittävistä valvontakohtaisista maksuista maakunnat saavat päättää itsenäisesti.

"Periaatteessa maakunnat voivat vaikka poistaa muut maksut", Hielm kertoo.

Valtaosan 150 perusmaksuista maksavat ravintolat ja kahvilat, koska niitä on määrällisesti eniten.

150 perusmaksuun päädyttiin lausuntokierroksen jälkeen. Erityisesti pienet elintarvikealan jalostajat pitivät alkuperäistä maksuehdotusta kohtuuttomana.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan 150 euron maksu ei muodosta kohtuutonta taakkaa yrityksille.

"Tulopohja laajenee, kun valvontamaksun maksavat kaikki suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvat toimijat, eivätkä vain ne, joiden luona on käyty valvontakäynnillä”, Hielm muistuttaa.

Elintarvikevalvontaa kohdennetaan jatkossa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Valvonnan painopistettä siirretään huoneistojen valvonnasta toiminnan valvontaan.

Uuden lain mukaan terveystarkastaja voi tarkastaa myös yksityisen asuinhuoneiston osan, esimerkiksi keittiön.

"Aikaisemmin keittiöön ei ole saanut mennä, vaikka olisi omistajan lupa." Jatkossa myös yksityiskeittiötä voidaan käyttää elintarvikehuoneistona.

Uusi elintarvikelaki toteuttaa EU:n elintarvikelainsäädäntöön kirjattua periaatetta, jonka mukaan elintarvikealan toimija vastaa elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä, että toiminta täyttää elintarvikelainsäädännön vaatimukset.

”Toimijoille annetaan nyt lisää vapautta ja samalla lisää vastuuta. Uskon toimijoiden suoriutuvan tästä ja myös hyötyvän siitä, että elintarvikealan yksityiskohtaiset vaatimukset vähenevät", Leppä sanoo.

"Tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa vaarantamatta elintarviketurvallisuutta", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) painottaa.