Suomi tarvitsee vahvan oman puolustuksen
Vaikka Suomen armeija oli yksin ja huonosti varustettu, ylivoimainen vihollinen ei Suomea valloittanut, Kauno Pietilä muistuttaa. Kuvassa partio saapuuei kenenkään maalta etulinjoille Summassa. sa-kuva Kuva: Viestilehtien arkistoSodan jälkeen eversti Wolf H. Halsti ennusti Euroopan tulevan kriisin ja sen johtamisen mahdolliseen sotaan Neuvostoliiton ja Euroopan välillä. Ideologiset vastakkainasettelut törmäävät.
Halstikaan ei ymmärtänyt Neuvostoliiton tulevaa hajoamista ja sen seurauksena Euroopan vellovaa ja ylimielistä politiikkaa. Mutta Suomen ulkopolitiikassa hän oli tiukasti Paasikiven ja Mannerheimin linjalla.
Halsti oli ulkopolitiikassa ja sotaopeissa toisinajattelija ja siksi häntä ei hyväksytty. Halsti esitti jo talvisodan edellä, että Suomi voi uskottavasti puolustaa itseään sissisodan periaatteilla. Tämä tuli myös todistetuksi Suomen talvisodassa.
Vaikka Suomen armeija oli yksin ja huonosti varustettu, ylivoimainen vihollinen ei Suomea valloittanut. Tähän vaikutti myös koko kansan puolustustahto.
Halsti oli talvisodassa Summan lohkon huoltopäällikkö, samassa paikassa, jossa isäni oli konekivääriampujana. Halsti haukkui raskaasti Suomen poliittisen johdon siitä, että armeija oli huonosti varustettu. Se oli Summan rintamallakin ongelma.
Esimerkiksi panssaritorjuntaa ei ollut ollenkaan, vaan miehet joutuivat paljain nyrkein panssareita vastaan polttopulloilla ja kasapanoksilla.
Halstin poliitikkojen haukkumisesta kai johtui, ettei häntä koskaan ylennetty kenraaliksi, vaikka hän sotilasjohtajana olisi sen ansainnut.
Halstin viesti oli, että Suomen ulkopolitiikan pitää perustua hyviin Venäjä-suhteisiin ja omasta puolustuksesta on pidettävä huolta.
Halstin ajatukset sissisodan tehokkuudesta tulivat todistetuksi Suomen talvisodan lisäksi Vietnamissa ja Afganistanissa.
USA joutui lähtemään Vietnamista, vaikka sen teoreettinen aseylivoima oli yli 400-kertainen. Vietnamin sissit aiheuttivat USA:n pakkolähdön.
Neuvostoliitolle kävi samoin Afganistanissa. Afganistanin sissit panivat Neuvostoliiton joukot niin ahtaalle, että niiden oli pakko lähteä.
Eversti Halstin ajatuksia lainaten Suomen ulkopolitiikka ei ole nyt tyydyttävää EU-jäsenyyden takia. Emme itse enää määrää ulkopolitiikasta.
Paasikiven oppi ja kansallinen etu ovat unohtuneet.
Toinen asia maanpuolustuksen kannalta on jalkaväkimiinoista luopuminen. Se oli huono ratkaisu, koska suurvallat eivät ole miinoista luopuneet.
Nämä molemmat asiat pitäisi ottaa poliittisen keskusteluun.
Suomen EU-myönteisyys on ulkopolitiikan hoidon kannalta täysin vastuutonta.
Suomen ulkopolitiikan hoito pitäisi ehdottomasti ottaa omaan komentoon. Tämä asia tulee ymmärretyksi Paasikiveä lainaten, kun katsoo karttaan.
Jalkaväkimiinat muodostavat yhden sissisodan pelotteen, sillä ne mahdollistavat äänettömän vartijan, joka myös suorittaa hälytyksen. Tätä järjestelmää ei voi millään tekniikalla korvata.
Saksa ei uskaltanut toisen maailmansodan aikana hyökätä Sveitsiin. Sveitsin puolustus perustuu miinojen käyttöön ja sissiarmeijaan, jota koulutetaan järjestelmällisesti määräajoin.
Suomen maanpuolustuksen kannalta sotilaskoulutusta ei saa rajattomasti lyhentää. Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys koetaan Venäjällä uhkana ja siksi se on maanpuolustuksen kannalta huono asia. Naton todellisen avun voi myös kyseenalaistaa.
Nato vaikuttaa pöytälaatikkofirmalta, jolta puuttuvat sotilaalliset näytöt. Jotkut puolueet ja iltapäivälehdet yrittävät aivopestä kansalaisia Nato-uskovaisiksi. Realismi puuttuu ajatuksesta. Toisaalta on ymmärrettävä sodan jälkeinen epärealistinen informaatio. Tiedotus on myös ollut Naton hallussa.
Ukrainan kriisi on nyt herättänyt ymmärtämään maanpuolustuksen tärkeyden. Kysymys on olemassaolostamme.
Nyt presidentin Itsenäisyysjuhlassa Suomen puolustajat tulivat korostetusti esille. Tämä oli hyvä asia.
Kauno Pietilä
Kalanti
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
