Järvi-Suomessavedet ovat korkealla
Suomen ympäristökeskuksen havaintojen mukaan useiden suurten järvien pinnat ovat poikkeuksellisen korkealla etenkin Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla.
Suurista järvistä poikkeuksellisen ylhäällä ovat nyt muun muassa Kallavesi, Pielinen, Keitele ja Puula. Keiteleen ja Kallaveden pinnat ovat korkeimmillaan yli 20 vuoteen, Puulavesi ylempänä kuin 30 vuoteen.
Kuuden viime kuukauden sadanta on ollut näillä alueilla ennätyksellisen suuri tai lähellä sitä. Vuoksen ja Oulujoen vesistöalueilla sadanta on ollut toiseksi suurin sataan vuoteen.
”Maan etelä- ja keskiosassa on satanut laajoilla alueilla kolmanneksen enemmän kuin keskimäärin joulu–toukokuussa. Myös viime vuoden loppupuoli oli märkä, ja useiden järvien pinnat korkealla talven alkaessa”, kertoo hydrologi Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskuksesta.
Lapissa tulvat ovat väistymässä ja virtaamat pääosin laskussa.
Lapin jokien kevättulvat olivat selvästi keskimääräistä isompia. Tulvavedet katkoivat teitä, veivät laitureita ja muuta tavaraa mukanaan ja kastelivat joitakin rakennuksia.
Suurilta vahingoilta vältyttiin, mutta ne eivät olleet kaukana. Esimerkiksi Ounasjoen Kittilässä tulvakorkeus ylitti muutamilla senteillä vahinkorajan. Myös Kemi-, Tornion- ja Ivalojoella virtaamat olivat runsaita.
Pohjavesivarastot täydentyvät lumen sulamisvesistä. Pinnankorkeudet ovat suuressa osassa maata 10–35 senttiä yli ajankohdan keskiarvon.
Maan eteläosassa pinnat ovat jo kääntyneet laskuun, mutta muualla maassa ne ovat vielä nousussa.
Maan pohjoisosassa routakerros on lähes sulanut ja routaa esiintyy enää siellä täällä 0–15 senttiä.
Toukokuun lopussa Kilpisjärvellä jäätä oli vielä 75 senttiä.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
