Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • MT selvitti: Perussuomalaisilla kovin vauhti kuntavaalien ehdokaslistojen täytössä – "Jos keskustan asema horjuu, voi olla mahdollista saada hallitus kaatumaan”

    SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin toivoo ehdolle kaiken ikäisiä, eri sukupuolia, ammattiryhmiä ja taustoja edustavia ehdokkaita.
    Viime kuntavaaleissa suurin kannatus oli kokoomuksella, mutta eniten paikkoja sai keskusta.
    Viime kuntavaaleissa suurin kannatus oli kokoomuksella, mutta eniten paikkoja sai keskusta. 

    Kuntavaalien ehdokaslistat täyttyvät monilla puolueilla rivakammin kuin neljä vuotta sitten. MT kysyi kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokastilannetta puoluesihteereiltä.

    MT kysyi puolueille tähän mennessä kertynyttä ehdokasmäärää, ehdokastilannetta neljän vuoden takaiseen ja näiden kuntavaalien tärkeyttä.

    Vauhdikkaimmin ehdokkaiden värväys on sujunut perussuomalaisilla. ”Ehdokkaita on noin 2 500”, kertoo Simo Grönroos.

    ”Tavoitteena on saada 6 000–6 500 ehdokasta. Ehdokasasettelu pääsi koronan takia käyntiin käytännössä vasta loppukesästä, mutta vauhti on ollut nyt huomattavasti nopeampi kuin viime vaaleissa ja jo nyt kymmenissä yhdistyksissä on enemmän ehdokkaita kuin viime vaalien lopullisilla listoilla.”

    Grönroosin mukaan kuntavaalit ovat viime kertaa tärkeämmät heikentyneen taloudellisen tilanteen takia.

    ”Nyt on entistä tärkeämpää valvoa, että yhteiset varat käytetään turhien ja pahimmillaan maahanmuuton kaltaisten haitallisten menojen sijaan suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviin asioihin. Vaalit ovat tärkeät myös siksi, että niillä on valtakunnanpolitiikkaan liittyvä ulottuvuus ja ihmiset pääsevät niissä ilmaisemaan kantansa myös punavihreän hallituksen politiikalle. Etenkin jos punavihreän hallituksen tukipuolueen keskustan asema horjuu, voi olla mahdollista saada hallitus kaatumaan.”

    SDP:llä on koossa runsaat 2 100 ehdokasta, ja kertymisvauhti on sama kuin vuonna 2016. Viime kuntavaaleissa puolueella oli 6 132 ehdokasta ja tälläkin kertaa tavoitellaan yli 6 000 ehdokasta.

    Puheenjohtaja Sanna Marinin mukaan SDP:n tavoitteena on ”ilman muuta” saada täydet ehdokaslistat: ”Olisi tärkeää, että vaaleissa olisivat edustettuina kaiken ikäiset, eri sukupuolia edustavat ja eri ammattiryhmistä ja taustoista tulevat ehdokkaat niin, että ihmisten arjen asiat tulisivat mahdollisimman hyvin edustetuiksi kunnissa.”

    Puoluesihteeri Antton Rönnholmin mukaan korona on nostanut julkisten palveluiden merkitystä entistä tärkeämmäksi.

    ”Tämän lisäksi punnitaan arvoja, joiden pohjalta haastavassa kuntatalouden tilanteessa tehdään valintoja. Erityisesti lasten ja nuorten kuntapalvelut, vanhustenhoiva ja varmasti myös voitontavoittelun suitsiminen hyvinvointipalveluissa puhuttavat.”

    Keskustalle on kertynyt 1 900 ehdokasta, mikä on noin neljännes tavoitteesta.

    ”Ehdokkaita on useampi sata ehdokasta enemmän kuin neljä vuotta sitten tähän samaan aikaan. Eli lähtö ehdokashankintaan on ollut nopeampi kuin viimeksi”, Riikka Pirkkalainen kertoo.

    Hän kertoo, että kuntavaalit on tärkein kanava saada uusia jäseniä ja toimijoita puolueeseen.

    ”Kuntien kannalta nämä vaalit ovat historialliset, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus vaikuttaa kuntien tehtäviin massiivisen paljon. Keskusta toivoo, että kuntien tulevaisuuden palveluista – elinvoimasta, sivistyksestä, liikuntapalveluista jne. – puhutaan vaaleissa paljon. Varmasti puhutaan myös yleispolitiikkaa, mutta olennaista on puhua eniten kuntapalveluista.”

    Kokoomuksella on lupautuneita ehdokkaita 1 700, eli alle kolmannes tavoitteesta, kertoo Kristiina Kokko.

    ”Tavoittelemme tuntuvaa, yli 10 prosentin kasvua edellisvaalien ehdokasmäärään. Olemme hieman edellä viime vaalien ehdokashankintavauhtiin verrattuna. Keväällä koronakriisi ensin hidasti ehdokashankintaa, mutta digitaalisten välineiden avulla olemme saaneet ehdokashankinnan uudelleen hyvään vauhtiin.”

    Kokon mukaan vaalit ovat ”poikkeuksellisen tärkeät” koronakriisin, kuntien huonojen talousnäkymien sekä hallituksen ajaman maakuntapohjaisen sote-uudistuksen vuoksi.

    ”Kuntiin tarvitaan kokoomuslaisia vastuunkantajia. Emme hyväksy hallituksen sote-hanketta, maakuntamallia emmekä maakuntaveroa. Kokoomus tukee vahvoja peruskuntia, ja kannatamme sote-ratkaisua, joka lähtee vahvoista peruskunnista ja kuntien vapaaehtoisista yhteenliittymistä.”

    Vasemmiston listoille on lupautunut noin 1 500 ehdokasta.

    ”Se on noin puolet tavoitteestamme, ja ehdokashankinta on edennyt hieman paremmin kuin viime vaaleissa”, Mikko Koikkalainen kertoo.

    ”Nämä ovat hyvin tärkeät vaalit, koska kuntatasolla päätetään monista ihmisten arkeen merkittävästi vaikuttavista asioista, vaikka niistä olisikin eduskunnan laatima lainsäädäntö. Lisäksi sote-maakuntaroolin toteutuessa kuntien rooli muuttuu ja tällöin on historiallisen tärkeää se, ketkä ja millaiset päättäjät ovat viemässä tätä muutosta kunnissa eteenpäin.”

    Vihreillä on ehdokkaita kasassa lähes 1 000, kertoo puoluesihteeri Veli Liikanen. Osassa kunnista listat ovat täyttyneet vauhdikkaasti, osassa ollaan vasta alussa.

    ”Tilanne näyttää hyvältä ja ehdokashankinta etenee nopeammin kuin neljä vuotta sitten. Vihreiden ehdokkuudesta kiinnostuneita näyttää olevan vaaleista toiseen entistä enemmän.”

    ”Kuntavaalit ovat vihreille tärkeät. Kuntavaaleissa on vaakalaudalla koulujen, varhaiskasvatuksen, lähiluonnon, mielenterveystyön ja muiden terveyspalvelujen tulevaisuus – siis juuri ne palvelut ja turvaverkot, joiden merkitys on tullut kouriintuntuvasti näkyviin tämän poikkeuksellisen kriisin keskellä.”

    ”Samalla tekoja kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, niin ilmastomuutoksen torjunnan kuin yllättävien kriisienkin suhteen.”

    RKP:n ehdokkaaksi on ilmoittautunut 580 ehdokasta, kertoo puoluesihteeri Fredrik Guseff.

    ”Lähtövauhti on ollut nopeampi ja tavoitteena on saada viime kertaa enemmän ehdokkaita näissä vaaleissa. Meille vahvana kuntapuolueena on tärkeää, että voimme säilyttää vahvan aseman kunnissa ja jatkaa työtä kuntalaisten puolesta.”

    Kristillisdemokraateilla on koossa noin 500 ehdokkaan joukko, mikä on noin neljännes viime vaalien määrästä, Asmo Maanselkä kertoo.

    ”Asettelu on edennyt hiukan jähmeämmin kuin viimeksi. Nämäkin vaalit ovat taas sote-vaalit, jossa tulevalla kuntakaudella ollaan uuden edessä, mikäli sotemaakunnat tai hyvinvointialueet tulevat. On tärkeää varmistaa kuntien rahoituspohja vahvana,jotta kunnilla on mahdollisuus säilyä lähipalveluiden, elinvoiman ja koulutuksen moottoreina alueillaan.”

    Liike Nyt ei ollut mukana viime kuntavaaleissa eikä eduskuntavaaleissakaan vielä puolue, joten nämä kuntavaalit ovat ensimmäiset vaalit puolueena ja tärkeä puolueen kasvun kannalta, puoluesihteeri Juhani Klemetti kertoo. Nyt ehdokaslistoille on hakenut reilut 200 henkeä.

    ”Emme ole asettaneet mitään tiettyä määrällistä tavoitetta. Etsimme ehdokkaiksi erilaisista taustoista tulevia henkilöitä, joita yhdistää halu uudistaa asioita. Tulemme keskittymään erityisesti tiettyihin alueisiin, kuten suurimpiin kaupunkeihin, ja siksi valtakunnallinen ehdokkaiden kokonaismäärä ei ole meillä se tärkein tekijä. Tavoitteenamme on näkyä ja saada valtuustopaikkoja ympäri Suomea.”

    Kuntavaalien ehdokashakemusten jättöpäivä on 9. maaliskuuta 2021 ja ehdokasasettelu vahvistetaan 18. maaliskuuta. Vaalipäivä on sunnuntai 18. huhtikuuta 2021 ja uudet valtuustot aloittavat työnsä 1. kesäkuuta.

    Puolueet saavat asettaa ehdokkaita 1,5–kertaisesti valtuutettujen määrään verrattuna. Vielä ei kuitenkaan tiedetä puolueiden eikä valtuutettujen määrää, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä huomauttaa.

    Kunta saa päättää itse kuntalaissa säädettyä suuremmasta valtuutettujen määrästä. Valtuuston kasvattamisesta pitää ilmoittaa ministeriöön vuoden loppuun mennessä.

    Viime kuntavaaleissa vuonna 2017 oli 33 618 ehdokasta: keskustalla 7 461, SDP:llä 6 132, kokoomuksella 5 739, perussuomalaisilla 3 831, vasemmistolla 3 203, vihreillä 2 600, kristillisdemokraateilla 1 971 ja RKP:llä 1 324. Listoilla vähiten ehdokkaita asetti Suomen eläin­oikeuspuolue, jolla ehdokkaita oli 15.

    Valtuustoihin valittiin 8 999 henkilöä. Teoriassa kullakin puolueella voi olla ehdokkaita 13 500, mikä tarkoittaisi täyttä ehdokaslistaa jokaisessa Manner-Suomen kunnassa.

    Kuntia on Manner-Suomessa vuoden 2021 vaaleissa 293 eli kaksi vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Ahvenanmaalla kuntia on 16.