Puussa on edelleenSuomen tulevaisuus

Arviot Suomen metsäteollisuuden tulevaisuudesta eivät ole olleet viime vuosina kovinkaan aurinkoiset.

Tehtaiden sulkemiset ja erityisesti paperin kysynnän nopea vähentyminen ovat kertoneet alan nopeasta rakennemuutoksesta. Viidessä vuodessa Suomessa on suljettu 22 paperikonetta.

Metsäteollisuuden rakennemuutos ei ole uusi ilmiö, mutta metsäteollisuus on onnistunut sopeuttamaan tuotantoaan ajan muutosten mukana. Tuotepaletti on vuosien varrella muuttunut tervasta älypaperiin ja nanoselluloosaan.

Metsäteollisuus ei ole ainoa toimiala, joka on rakennemuutoksen keskellä. Suomalainen telakkateollisuus on todella syvissä vaikeuksissa. Suomen viime lamasta nostanut elektroniikkateollisuus on Nokian alamäen myötä hiipunut.

Vaikka peliteollisuudesta puhutaan ja odotetaan paljon, on alalla vielä pitkä matka todella merkittäväksi työllistäjäksi. Näin siitä huomatta, että peliyhtiö Supercellin puolikas myytiin Japaniin noin 1,1 miljardilla eurolla.

Näyttää siltä, että metsäteollisuuden syvin aallonpohja on ohitettu ja ala on jälleen kasvussa. Paperin kysynnän pienentyminen jatkuu, mutta kartongin, sahatavaran ja selluloosan kysyntä on kasvussa.

Metsäteollisuuden viennin arvo kasvoi alkuvuoden aikana neljä prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tammi–kesäkuussa metsäteollisuuden viennin arvo oli 5,1 miljardia euroa.

Lisääntynyt kysyntä näkyy myös puukauppojen määrässä.

Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan kotimaisen puun käyttö metsäteollisuudessa nousee tänä vuonna 54 miljoonaan kuutiometriin. Metla ennakoi, että kuluvan vuoden hakkuut nousevat kaikkien aikojen toiseksi suurimmiksi. Kotimaisten hakkuiden lisäksi metsäteollisuus tuo puuta ulkomailta tänä vuonna 11 miljoonaa kuutiota.

Huolimatta hakkumäärän kasvusta kotimaista puuta riittäisi paljon suurempaankin kulutukseen.

Suomen metsien vuotuinen kasvu on 104,5 miljoonaa kuutiota. Siitä kestävä hakkuumahdollisuus on noin 73 miljoonaa kuutiometriä. Puuta riittää metsäteollisuuden lisäksi paljon nykyistä enemmän myös energian tuotantoon.

Euroopan unionin tavoitteena onkin lisätä uusiutuvan energian osuutta huomattavasti. Suomessa tämä tarkoittaa pääasiassa puun käytön lisäämistä. Vesivoiman lisärakentamiseen ei ole juuri mahdollisuuksia eikä tuulivoiman osuus tule vahvasta tukipolitiikasta huolimatta nousemaan kovinkaan merkittäväksi.

Vaikka uusiutuvaa energiaa halutaan lisää, on EU rakentamassa sen käytölle rajoituksia. Euroopan komission mielestä biomassalle pitäisi laatia kestävyyskriteerit. Jos esitys hyväksytään, seuraa siitä merkittäviä lisäkustannuksia sekä metsänomistajille että energiateollisuudelle.

Vaikuttaa siltä, että esityksen laatijoilta puuttuu käytännön kokemus ainakin pohjoismaisesta metsätaloudesta. Täällä ei puuta kasvateta pelkästään yhtä käyttötarkoitusta varten, vaan valtaosa energiapuusta syntyy metsäteollisuuden ja -talouden sivutuotteena.

Joka tapauksessa suomalaisen metsätalouden tulevaisuus näyttää aikaisempaa valoisammalta, koska uusiutuvien raaka-aineiden merkitys ja kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti.

Suomella on edelleen myös merkittäviä kilpailuetuja. Meidän metsämme ovat hyvin hoidettuja, pohjoinen havupuu on korkealaatuista ja meillä on vahvaa osaamista sen jalostamisessa.

Avaa artikkelin PDF