Ikuisuus ei todellisuudessa ollutkaan ikuisuus, vaan 116 vuotta – KKO ratkaisi viljelijöiden ja metsäjätin välisen kiistan Äänekosken myllyn jauhatusoikeudesta
Viljelijöiden mielestä jauhatusoikeuden ei olisi pitänyt vanheta
Viljelijöiden mielestä sopimus jauhatusoikeudesta oli ollut pysyvästi sitova, eikä sitä olisi voinut yksipuolisesti irtisanoa. Kuva: Petteri KivimäkiKorkein oikeus KKO on linjannut hiljattain tekemällään ratkaisullaan, että ikuiseksi sovittu jauhatusoikeus ei ollutkaan ikuinen, vaan se kesti 116 vuotta.
Tapauksessa on kyse siitä, että Keski-Suomessa, Äänekoskella sijainneiden kahden kotitarvemyllyn osakkaat olivat myyneet myllykiinteistöt ja koskiosuudet vuonna 1895. Tuolloin kauppakirjoissa oli sovittu, että myyjät saavat ikuiset ja vastikkeettomat jauhatusoikeudet.
Alkujaan käytössä ollut mylly tuhoutui tulipalossa vuonna 1939, joten osakkaat olivat siirtyneet käyttämään toista myllyä. Vuodet vierivät, ja tämä mylly lopetti toiminta, joten osakkaat siirtyivät käyttämään jälleen uutta myllyä.
Myöhemmin sopijaosapuoleksi tullut metsäyhtiö Metsä Board irtisanoi jauhatusoikeuksia koskevat sopimukset niin, että ne päättyvät puolen vuoden irtisanomisajalla vuoden 2011 lopussa, kun yhtiön omistaman myllyn toiminta päättyi. Metsäyhtiön toiminta ei kaikkia osakkaita tyydyttänyt, sillä he vaativat kanteellaan, että jauhatusoikeus pysyisi edelleen voimassa tai sitten metsäyhtiö vaadittaisiin maksamaan korvauksia sopimuksen oikeudettomasta irtisanomisesta.
Tyytymättömät osakkaat vetosivat siihen, että jauhatusoikeus oli esineoikeudellinen käyttöoikeus, joka ei vanhene. Heidän mielestään sopimus jauhatusoikeudesta oli ollut pysyvästi sitova, eikä sitä olisi voinut yksipuolisesti irtisanoa.
Nyt korkein oikeus kuitenkin siis päätyi ratkaisussaan siihen, että yhtiöllä oli oikeus irtisanoa sopimus, ja sopimuksen irtisanomisaika oli kohtuullinen.
Äänekoskelainen maanviljelijä Tommi Lunttila toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että hän on pettynyt korkeimman oikeuden ratkaisuun. Lunttilan pettymykseen syynä ei niinkään ole tapauksen lopputulos, vaan enemmänkin se, ettei ratkaisu hänen mukaansa ollut kovin selkeä.
"Olisin ollut tyytyväinen, jos olisi selkeästi sanottu, että olette väärässä. Nyt asiaa kuitenkin perusteltiin monimutkaisesti", hän sanoo.
Korkeimman oikeuden päätökseen pääset tutustumaan tarkemmin tästä.
MT on seurannut myllykiistaa jo vuodesta 2004 lähtien.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
