Ammattikoulun bioenergiakeskushoukuttelee tutkijoita ja yrittäjiä Kouvolaan
KOUVOLA (MT)
Kouvolan seudun ammattiopiston Biosampo-koulutuskeskuksessa Anjalassa on kokeiltu bioenergian tuotantoa laidasta laitaan.
Pihassa on biokaasumädättämö ja pientuulivoimala, hallin suojissa voidaan tislata biodieseliä, puristaa brikettiä ja paahtaa puuta biohiileksi.
Alun perin parivuotinen hanke on poikinut pysyvän koulutuskeskuksen, johon kaikki halukkaat yhteistyökumppanit eivät enää mahdu. Paikka on houkutellut yliopistotutkijoita ja yrittäjiä, jotka haluavat testata ja kehittää keksintöjään.
Projektivastaava Juha Solion mukaan maatilat voivat tuottaa bioenergiaa kannattavasti, jos tuotanto räätälöidään tilan olosuhteisiin ja eri energiamuotoja yhdistetään.
”Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole. Joka maatila on yksilöllinen. Pitää selvittää, onko tarvetta rehuproteiinille, lannoitteille, energialle, onko metsää ja mahdollisuus myydä kaukolämpöä.”
Esimerkiksi biokaasun, biodieselin ja rypsirehun tuotanto tukevat toisiaan hyvin. Rypsirehun teosta jäävä öljy voidaan tislata biodieseliksi. Tislauksessa sivutuotteena syntyvä glyseroli taas kaksinkertaistaa sopivasti annosteltuna muuten pelkällä lietelannalla käyvän biokaasulaitoksen tuoton.
Uusimpana ponnistuksena kaikki keskuksen sähköä eri taajuuksilla tuottavat värkit on niputettu syöttämään sähköä samalla taajuudella verkkoon. Talon sähköverkosta on tehty älykäs, mikä tarkoittaa, että laitteiden tuotantoa voi optimoida vaikka sähkön hinnan mukaan.
Kumppanina toimii kansainvälinen sähköalan jätti Schneider Electric.
Yhtiö on asentanut koululle myös sähköauton latauspisteen. Syksyllä ammattiopistossa alkavat ensimmäiset sähköautokurssit.
Koska kyse on ammattikoulun tilasta, Biosampoa hyödynnetään opetuksessa. Anjalassa annetaan energiakursseja ammattikoululaisten lisäksi maanviljelijöille ja suurten energiayritysten henkilökunnalle. Yliopistot taas pystyvät käyttämään laitteita oman tutkimuksensa hyväksi.
Seuraava askel on biohiilen teko ympärivuorokautisesti. Kaksi eri yritystä on kiinnostunut rakentamaan laitoksensa koululle, Solio kertoo.
Solion mukaan harva maatila on oikeasti investoinut hakelämpökeskusta kummempaan laitokseen. Eräs tärkeä oppi onkin, että kaunis ajatus ei välttämättä ole kannattava toteuttaa. ”Jos kurssilla oivalletaan välttyä virheinvestoinnilta, silloinkin ollaan onnistuttu”, Solio painottaa.
Muun muassa matalan maston päässä pyörivä pientuulivoimala on Biosammon kokeilussa osoittautunut kannattamattomaksi.
Tutkimusta, koulutusta ja käytäntöä yhdistävää pajaa pidetään niin hyvänä, että Kouvolan seudun ammattiopisto aikoo tehdä Biosampo-koulutuksesta seuraavaksi vientituotteen.
Koulu on hakenut rahoitusta hankkeeseen, jossa ulkomaiset opettajat tulisivat Anjalaan opiskelemaan ja jakaisivat bioenergiatietoa kotimaihinsa. Filippiiniläisen koulun kanssa on aiesopimus, ja yhteyttä pidetään myös Länsi-Afrikkaan.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
