Liukoinen fosfori kiinni rautasulfaatin avulla
Maatalouden valumavesiä voi puhdistaa kemikaalien, esimerkiksi rautasulfaatin avulla. Joka paikan ratkaisu se ei ole vaan sopii erikoistapauksiin, kuten esimerkiksi kotieläinten jaloittelutarhan valumavesien käsittelyyn.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) erikoistutkija Risto Uusitalo esitteli perjantaina suomalais-virolaisen Active Wetlands -hankkeen tuloksia Helsingissä.
Kosteikot nappaavat valumavesistä maahiukkasiin sitoutunutta fosforia, mutta liukoinen fosfori on vaikeampi pysäyttää. Juuri se rehevöittää vesiä, koska se kelpaa levien ravinnoksi.
Tutkimushankkeessa selvitettiin kemikaalien tehoa kolmen vuoden ajan kaikkiaan kahdessakymmenessä kohteessa Varsinais-Suomessa sekä Etelä-Virossa Rahingen alueella.
MTT:ssä kehitettiin hanketta varten yksinkertainen rakeisen kemikaalin annostelija. Sen avulla voidaan lisätä saostuskemikaalia veteen virtaaman ja pitoisuuden mukaan.
Rautasulfaatti sitoi keskimäärin 60 prosenttia ojavesien liukoisesta fosforista. Kemikaalit toimivat sitä paremmin, mitä enemmän liukoista fosforia vedessä oli.
“Sopivimmat kohteet näille menetelmille ovat pieniä ojia, joiden valumissa on korkeita fosforipitoisuuksia”, Uusitalo kertoo.
Fosforipitoisia vesiä voi tulla esimerkiksi eläinten jaloittelupihoilta, laidunten ruokintapaikoilta tai alueilta, joissa varastoidaan ja käsitellään lantaa.
”Sopivan paikan valinta on tuloksen kannalta olennaista”, Uusitalo korostaa.
Rautasulfaatin huono puoli on, että se happamoittaa vesiä.
Kun jää ja lumi tukkivat yhden koeuoman virtauksen, kemikaalia liukeni veteen liikaa ja pH laski peräti kolmeen.
”Kemikaalien käsittelyssä ja annostelussa on syytä olla huolellinen, koska niiden yliannostus voi vaikuttaa vesieliöstöön”, Uusitalo korostaa. ”Senkin vuoksi kemikaalien käyttö tulisi rajoittaa kuormittavimpiin kohteisiin, ja niiden toimintaa on syytä seurata säännöllisesti.”
Nuutajärven alueen kymmenellä tutkimuskohteella poistetun fosforikilon hinnaksi tuli keskimäärin 180 euroa. Summa vaihteli 45 eurosta 450 euroon kilolta.
”Menetelmä on kustannustehokkain fosforipitoisimmissa, niin sanotuissa hotspot-kohteissa, eikä se sovellu kovin hyvin esimerkiksi tavanomaisten, pelloilta tulevien valumien puhdistukseen”, sanoo tutkija Kauko Koikkalainen MTT:stä.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
