Metsästys ja patojen purku estävät majavavahinkoja

Majavat muokkaavat ympäristöä mieleisekseen muun muassa patoamalla. Kuva: Markku Vuorikari

Majavat muokkaavat ympäristöä mieleisekseen muun muassa patoamalla. Kuva: Markku Vuorikari

Majavat voivat paikallisesti aiheuttaa merkittäviäkin vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Parhaita tapoja ehkäistä vahinkoja ovat metsästys ja patojen purkaminen.

Suomessa esiintyy kahta majavalajia: lounaisen Suomen ja Länsi-Lapin euroopanmajava ja Itä- ja Keski-Suomen kanadanmajava. Kanadanmajavaa saa metsästää maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla, mutta euroopanmajavan metsästäminen vaatii poikkeusluvan tai pyyntiluvan Suomen riistakeskuksesta.

Tärkeintä majavavahinkojen ennaltaehkäisyssä on tarkkailla kannassa kesän aikana tapahtuvia muutoksia ja mitoittaa metsästys sen mukaan. Valtio ei korvaa vahinkoja.

Majavan metsästys on alkanut 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun.

Majavat muokkaavat elinpiiriään mieleisekseen rakentamalla patoja ja nostamalla siten paikoin veden pintaa.

Maanomistajille kaadetut puut ja tulvat voivat aiheuttaa isojakin taloudellisia vahinkoja. Yleisimpiä ongelmakohtia ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot.

Majavapadosta tulisi ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta sen hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla vain tiettyinä aikoina: Lapissa 15.6.–15.9., Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 15.6.–30.9., Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa 15.6.-15.10. ja muualla Suomessa 15.6.–31.10. välisenä aikana.

Muulloin asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa ilman Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaa.